View Sidebar
Lehtien taittamisen taitaminen

Lehtien taittamisen taitaminen

Jo muinoin kauan sitten kehittyi lehtitaloa ja pressiä, kun paperia painettiin ja jaettiin nipuissa ihmisten ihmeteltäväksi. Maailmalla sattui ja tapahtui kaikenlaista, ja lehti piti saada nopeasti ulos, jotta ihmiset tietää miten suhtautua mihinkin ja toisaalta saa tiedon nopeasti siitä mistä pitäisi tietää. Valtavat painokoneet jylläsivät yötä päivää, kun sellua sydään ja käännetään paperin muotoon. Kone suoltaa miljoonia ja miljoonia paperinippuja, toinen toistaan kosteampia, ennen kuin kuivuvat lukukelpoisiksi. Usein lukijat saivatkin pestä näppejään kun erehtyivät liian tuoretta lehteä selailemaan. Lehden matka aamyön tunteina painotalosta postilaatikkoon saattoi olla vain tunteja, kun illalla kootut uutiset piti äkkiä laittaa riviin ja ojennukseen.

business foldingLehtien taittamisesta tuli bisnestä, jossa aikataulut saneli miten ihminen istuu ja syö. Lehden piti olla painossa hetkenä minä hyvänsä, kun päätoimittaja vielä huusi ja kuikuili “Perkele, nyt etusivu uusiksi!”, kun maailmalla oli tapahtunut jotain suurta ja ihmeellistä.

Taittaminen, eli tekstien kappaleiden, kuvien ja laatikoiden asetteleminen paperille siten että juttu kulkee loogisesti, asiat saa oikeat painopisteensä ja tärkein pysyy iholla kun marginaaleihinkin jää jotain mutusteltavaa. Mainostoimistolle taittaminen oli usein ikävää puuhaa. Aikaa ei ollut nimeksikään, eikä sen kummempaa luovuutta tarvittu, vaan lähinnä sommittelutaitoa, perslihaksia ja nokkelaa mieltä. Piti tuntea kirjaimet ja kultaiset leikkaukset, mittasuhteet ja periaatteet. Yleensä kulttuurisidonnaisesti kehittynyt lehtikulttuuri koki kovan identiteettikriisin kun tietoverkot valtasivat maailmaa ja viestintämarkkinoita. Moni lehtitalo yritti toteuttaa taittamisen taidon suoraan verkkoon, ymmärtämättä median luonnetta ja tarpeita, tai sitä että taittaminen on kansallisesti kehkeytynyt konventio, kun tietoverkot taas globaaleita tiloja. Kului vuosia ja vuosia, ennen kuin ensimmäiset lenti- ja painotalot ymmärsivät mistä tietoverkoissa on kyse, osa heistä ei toki vieläkään.

Taittaminen oli kuitenkin hauskaa puuhaa. Moni opiskelija tai keskivertotyöläinen sai siitä riittävän elantonsa, vähän voita leivän päälle ja mieleen jotain pientä virikettä. Ja lehtiä syntyi, erilaista sanomalehteä, kirja ja läpyskää, esitettä joka makuun, ja mikä tärkeintä, myös mainoksia. Erilaisia etukumponkeja, etäostokataloogeja, lippua ja lappua riitti ihmisten koteihin kannettavaksi. Pitihän se varmistaa, että tietoisuus ostamisen mahdollisuudesta ja siihen liittyvän talouden kattavuudesta ja alituisesta länsäolosta pysyy jatkuvasti ihmisen mielessä ja kielellä, ihoa ja sen hoitamista varten myytyjä tuotteita unohtamatta.

Comments are closed