YK:n COP 16-luontokokous päättyi Calissa viikonloppuna päätökseen, jota on vaikea kutsua menestykseksi. Neuvottelut venyivät ja sopimuksia hierottiin pitkälle yliajalle, mutta merkittävimmät tavoitteet jäivät saavuttamatta. Kokouksen ainoa läpimurto oli uusi geenivararahasto, joka hyödyntää yksityistä sektoria rahoituslähteenä. Sen sijaan suurista linjoista, kuten luontotavoitteiden seurannasta ja kestävästä rahoitusmallista, ei päästy sopuun, kun rahoituskysymykset sotkivat keskusteluja.
Geenivararahasto – tärkeä mutta riittämätön askel
COP 16 ainoa konkreettinen saavutus oli uuden Cali Fund -rahaston perustaminen, joka kerää varoja yrityksiltä, jotka hyötyvät digitaalisesta geenitiedosta. Mallin mukaisesti kaupalliset toimijat, kuten lääkeyhtiöt ja kemianteollisuus, maksavat jatkossa rahastoon osan voitoistaan tai liikevaihdostaan. Ministeri Kai Mykkänen kuvailee tätä merkittäväksi edistysaskeleeksi, joka tuo yksityisen sektorin mukaan ympäristönsuojeluun ilman suoraa verotusta. Rahaston toivotaan kanavoivan luonnonsuojeluun miljardiluokan summia.
Vaikka rahasto itsessään on uusi rahoituskeino, sen vaikutus jää nähtäväksi. Pelkästään rahastojen määrän lisääminen ei tuo merkittävää muutosta, ellei rahoituksen kohdistamisesta ja sen vaikuttavuudesta kyetä sopimaan. Mykkänen itse totesi, että uusien rahastojen luominen voi olla haitallista, mikäli hallinnointia ei kyetä pitämään kurissa.
Luontotavoitteiden seuranta jäi toissijaiseksi
Euroopan unionilla ja Suomella oli kunnianhimoisia tavoitteita: he halusivat tarkat säännöt siitä, miten maat seuraavat ja raportoivat edistymistään luontotavoitteiden saavuttamisessa. Näiden sääntöjen avulla oli tarkoitus varmistaa, että kaikkia maita arvioidaan yhdenmukaisin perustein ja että raportointi olisi läpinäkyvää ja vertailukelpoista.
Käytännössä kuitenkin rahoituskysymykset kaappasivat huomion. Kehittyvät maat vaativat uuden rahaston perustamista suoraan COP-kokouksen alaisuuteen, vaikka globaalin biodiversiteettirahaston toiminta oli alkanut vasta vähän aikaa sitten. Tämä vaatimusten ristiriita aiheutti tilanteen, jossa ei saavutettu yhteistä päätöstä – luontotavoitteiden seurantakysymykset jäivät ilman konkreettisia linjauksia.
Alkuperäiskansat saivat pysyvän toimielimen, mutta vaikutukset jäävät odottamaan
Yksi kokouksen myönteisistä päätöksistä oli alkuperäiskansojen aseman vahvistaminen. Uusi pysyvä toimielin varmistaa heidän osallistumisensa luontotavoitteiden toteutuksessa. Lisäksi hyväksyttiin ohjelma, joka keskittyy terveyden ja luonnon monimuotoisuuden yhteyksiin. Tämä oli askel oikeaan suuntaan, mutta alkuperäiskansojen osalta vielä puuttuu konkreettisia sitoumuksia, joilla varmistetaan pitkäjänteinen tuki ja rahoitus heidän osallistumiselleen.
Suomi ja muutamat muut maat perustivat myös uuden ”edelläkävijöiden ryhmän” tiedon jakamiseksi, mikä auttaa jäsenmaita luontotavoitteiden täytäntöönpanossa. Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg pitää tätä hyödyllisenä lisänä kansallisen strategian toimeenpanoon. ”Suomessa monet toimialat ovat jo luoneet biodiversiteettitiekartan, mutta laajempi toimeenpano jää nähtäväksi,” von Weissenberg totesi.
Yritykset innostuivat, mutta konkreettiset toimet vielä vähissä
Calin kokouksen sivuohjelmat houkuttelivat paikalle laajasti yrityksiä ja rahoittajia, mutta monien kokouksessa esitettyjen hankkeiden toteutuminen riippuu rahoituksesta, jota ei vieläkään saatu kattavasti ratkaistua. Vaikka kokouksessa kerättiin biodiversiteettirahastolle 163 miljoonan euron rahoituslupaukset ja Quebec liittyi uusimpana rahoittajana mukaan, monet asiantuntijat ovat huolissaan rahoituslupausten konkreettisuudesta. Liian usein lupaukset jäävät lupauksiksi, kunnes kestävät ja sitovat rahoitusmallit on saatu päätettyä.
Suomi allekirjoitti myös Kolumbian ”Peace for Nature” -julistuksen, joka yhdistää rauhan ja luonnon suojelun. Tämä oli symbolisesti merkittävä ele, mutta sen konkreettinen vaikutus on vielä kyseenalainen. Todellinen haaste on siinä, miten maat saavat sitoumuksensa toteutettua ja kuinka varmistetaan, että rahoitus kanavoituu tehokkaasti luontotoimien tueksi.
Kriittiset kysymykset edelleen ilman vastauksia
COP 16 tulokset jäivät odotettua vaatimattomammiksi, kun suurimmat kysymykset jäivät avoimiksi. Geenivararahaston perustaminen oli positiivinen kehitysaskel, mutta monet muut keskeiset tavoitteet, kuten luontotoimien raportointisäännöt ja rahoitus, odottavat edelleen konkreettisia päätöksiä. Kokouksen päättäjien on jatkettava työtä, jotta nämä keskeiset asiat saadaan ratkaistua tulevissa neuvotteluissa. Nykyisessä muodossaan saavutukset eivät riitä pysäyttämään luontokatoa tai takaamaan pitkäaikaista rahoitusta luonnonsuojelulle.
GIPHY App Key not set. Please check settings