Baku isännöi COP29-ilmastokokousta – Uusi ilmastorahoitustavoite ja energiasiirtymän nopeuttaminen keskiössä

Maailman valtiot kokoontuvat 11.–22. marraskuuta 2024 Azerbaidžanin Bakuun YK:n ilmastokokoukseen, jossa tavoitteena on sopia uudesta globaalista ilmastorahoitustavoitteesta. Energiasiirtymän nopeuttaminen ja päästövähennystavoitteiden määrittely ovat kokouksen keskeisiä teemoja, kun maat valmistautuvat asettamaan uudet päästövähennystavoitteensa ensi vuoden COP30-kokoukseen mennessä.

Suomea kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Alexander Stubb, joka pitää Suomen kansallisen puheenvuoron 12. marraskuuta. Presidentti Stubb johtaa myös Suomen valtuuskuntaa ensimmäisellä kokousviikolla, kun taas ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen ottaa johtovastuun toisella viikolla.

Maailmanlaajuinen ilmastorahoitustavoite etsii yhteisymmärrystä

Tämän vuoden ilmastoneuvottelut painottuvat erityisesti rahoituskysymyksiin, sillä kehittyvät maat – erityisesti haavoittuvat ja köyhimmät maat – tarvitsevat lisää tukea ilmastotoimiensa rahoittamiseksi. Bakuun on määrä sopia uuden yhteisen ilmastorahoitustavoitteen (New Collective Quantified Goal, NCQG) suuntaviivoista, joka astuisi voimaan vuonna 2025. Tämä tavoite olisi jatkoa nykyiselle 100 miljardin dollarin rahoitustavoitteelle, joka saavutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2022.

Suomi ja EU ajavat laajempaa rahoittajapohjaa, mukaan lukien perinteisen julkisen ja yksityisen sektorin lisäksi myös korkean tulotason maat ja vauraat öljyntuottajamaat. Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin korostaa, että mukaan tarvitaan myös Kiinan ja arabimaiden kaltaisia merkittäviä kasvihuonekaasujen tuottajia, jotka nykyisellään kuuluvat kehittyvien maiden ryhmään ilmastoneuvotteluissa.

”Tarvitsemme oikein kohdistettua ja riittävää ilmastorahoitusta. Suomelle ja EU:lle on tärkeää, että rahoitustavoite kattaa kaikki rahoitusvirrat, ei vain julkista rahoitusta,” Nummelin toteaa.

Mykkänen: Energiasiirtymälle tarvitaan lisää nopeutta ja konkreettisia toimia

Ilmastokriisi on kärjistynyt sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä eri puolilla maailmaa, ja ilmastotoimille on entistäkin suurempi tarve. Ilmastoneuvotteluja ohjaa Pariisin sopimuksen tavoite rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen. Tämän saavuttamiseksi energiasiirtymää on vauhditettava merkittävästi, ja erityisesti suurilla talouksilla on keskeinen rooli globaalin päästökehityksen suunnan määrittämisessä.

Ministeri Mykkänen painottaa, että viime vuonna Dubaissa saavutettu sopu fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä täytyy nyt viedä käytäntöön. Hän huomauttaa myös EU:n asettamasta päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040, johon Suomi on sitoutunut.

Tärkeintä on saada päästöt nopeasti laskuun,” Mykkänen sanoo. ”Katseet kohdistuvat isoihin talouksiin, jotka ratkaisevat globaalin päästökehityksen suunnan.”

Markkinamekanismit ja sopeutumistavoitteet osa kokouksen asialistaa

COP29-kokouksen agendalla ovat myös kansainvälisten markkinamekanismien sääntöjen viimeistely. Nämä mekanismit mahdollistavat sen, että maat voivat toteuttaa ilmastotoimia oman maansa rajojen ulkopuolella, mikä lisää joustavuutta ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi kokouksessa jatketaan globaalin sopeutumistavoitteen indikaattorien kehittämistä, jonka odotetaan valmistuvan ensi vuoden COP30-kokouksessa.

Kokouksen järjestelyjä johtaa niin kutsuttu puheenjohtajamaiden ”troikka”, johon kuuluvat isäntämaa Azerbaidžan, viime vuoden kokousisäntä Arabiemiraatit ja ensi vuoden puheenjohtajamaa Brasilia.

COP29-kokouksen odotetaan luovan merkittäviä askelmerkkejä globaalien ilmastotoimien rahoitukseen ja energiasiirtymään, ja tuloksia seurataan tarkasti maailmanlaajuisesti. Päästöjen vähentämiseksi ja ilmastokriisin hillitsemiseksi tarvitaan nyt konkreettisia toimia ja kansainvälistä yhteistyötä.

Lähde: Valtioneuvosto