Hallituksen esitys lausunnoille – nesteytetyn maakaasun rajoittamista Venäjältä ja Valko-Venäjältä

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on julkaissut luonnoksen hallituksen esityksestä, joka koskee maakaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) maahantuonnin väliaikaista rajoittamista Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Lausuntoja esityksestä pyydetään toimittamaan viimeistään 3. helmikuuta 2025.

Luonnoksen mukaan ehdotettavalla väliaikaisella lailla pyritään turvaamaan Suomen kansalliset turvallisuusintressit sekä energiahuollon toimitusvarmuus. Laki rajoittaisi maakaasun ja LNG:n toimituksia Suomen maakaasuverkkoon, jos kaasu tulee Venäjältä tai Valko-Venäjältä yhdysputkien tai nesteytetyn maakaasun käsittelylaitteistojen kautta. Samalla ehdotetaan muutettavaksi maakaasumarkkinalakia siten, että Suomen ja kolmansien maiden välisiä yhdysputkia voidaan väliaikaisesti sulkea, mikäli kaasuverkkoon kohdistuu uhka.

Ehdotuksen kriittisyyttä lisää kuitenkin sen mahdollinen vaikutus kaasun hintaan Suomessa. Maakaasun ja LNG:n tuontirajoitukset Venäjältä ja Valko-Venäjältä voivat johtaa kaasun markkinahintojen nousuun, kun vaihtoehtoisia toimituslähteitä joudutaan etsimään kiireellisesti. Vaikka tavoitteena on vähentää riippuvuutta Venäjästä ja vahvistaa kansallista turvallisuutta, kustannukset voivat langeta suomalaisille kuluttajille ja yrityksille.

Hallituksen esityksessä ei ole esitetty yksityiskohtaisia arvioita mahdollisten hintavaikutusten laajuudesta tai siitä, miten markkinoille tuodaan riittävästi korvaavia energialähteitä. Energiayhtiöt joutuvat todennäköisesti investoimaan uusiin toimitusketjuihin, mitkä voivat heijastua korkeampina kustannuksina lämmityksessä ja teollisuuden energian käytössä. Riskinä on myös energian toimituskatkot, jos uusia toimitusreittejä ei saada nopeasti käyttöön.

Uusi EU:n maakaasumarkkina-asetus, joka hyväksyttiin kesällä 2024, mahdollistaa jäsenvaltioille venäläisen maakaasun ja LNG:n maahantuonnin rajoittamisen väliaikaisesti. Asetus astuu voimaan helmikuussa 2025, ja kansallinen lainsäädäntö tulee sovittaa yhteen sen kanssa. Vaikka asetuksen tavoitteena on vahvistaa EU:n energiaomavaraisuutta, sen toimeenpano saattaa kasvattaa kuluttajien ja yritysten kuluja erityisesti lyhyellä aikavälillä.

Hallituksen esityksen mukaan rajoitusten tavoitteena on vähentää Venäjän ja Valko-Venäjän mahdollisuuksia kerryttää verotuloja Suomen energiamarkkinoilta. Tällä pyritään heikentämään maiden sotilaallisten kyvykkyyksien rahoitusta ja estämään sodankäynnin laajentaminen. Kuitenkin kansallinen keskustelu siitä, kuka lopulta kantaa rajoitusten kustannukset, on vasta alkamassa. Kuluttajien ja yritysten huoli energian hinnan noususta voi asettaa paineita päätöksenteolle ja sen aikatauluille.