Keittiöpsykologi: Kevyttä ”kenttäpohdintaa” ruoasta, juomasta, ilmasta ja terveydestä

Näin pehmeästi kerettiläinen kanta.

Olen pohtinut tässä kun uutisointia kautta Linjan lukee niin se vanha sanonta ”eletään kuin viimeistä päivää” on loppujen lopuksi ihan hyvä ohje kun sitä ei ota ihan kirjaimellisesti vaan kuitenkin pitää jalat maassa. Unelmoi suuria mutta ei odota ihmeitä. Ihminen on kuitenkin vain katoava tomumaja. Asunto jollekin suuremmalle. Ihminen syntyy, elää ja kuolee mutta energia tai sielu miten sen kukin mieltää ei kuole vaan jatkaa matkaa. Tämä on tosin vain minun mielikuva asioista.

Mutta tarkoitus on pohtia mitä ihminen syö, juo ja hengittää. Miten määritellään terveys henkinen tai ruumiillinen. Koska tämä on vain minun omaa pohdintaa, niin olen vähän ”kerettiläinen” eikä siitä pidä kenenkään ottaa itseensä.
Siispä tästä lähdetään.

Ruoka
Nykypäivän ruoka eroaa aika paljon siitä mitä se oli vielä vaikka muutamia kymmeniä vuosia sitten kun ei ollut niin teollistunutta. Maidot, lihat, kananmunat. ja leivät haettiin siitä läheltä. Tiloilta tai pienistä kyläkaupoista. Siellä kauppias kääri itse sen tuoreen leivän paperiin tai jauhoi lihat asiakkaan silmien edessä. Syötiin perusruokaa. Lihaa, voita ja ruisleipää. Tuoreita kananmunia, täysmaitoa. Rasvaton maito syötettiin sioille. Ruokakin oli vielä silloin puhdasta.
Ei ollut rokotteita, antibiootteja tai ”pierunestoainetta” lisättynä ruoka-aineisiin tai eläinten rehuihin.
Lehmätkin saivat laiduntaa vapaasti eikä niistä mitään vaaraa ilmastolle ollut. Eikä ollut eläinsuojeluaktivisteja selittämässä ettei lihaa voi syödä että eläimilläkin on tunteet. Noh en puutu siihen mutta koska kyse on ruoasta. Ihminen tarvitsee ruokaa.

Mutta jotkut sanoo ihan tosissaan että
”kun nykyään ei enää mitään voi syödä” kaikessa on myrkkyjä, rokotteita, lisäaineita tai ötökkäjauhoja,
Kaupasta ei enää kuulemma löydy mitään syötävää – siis mitä – ei löydy ruokaa?
Tosin prosessoitu valmisruoka ei niin ravintorikasta, maukasta tai niin terveellistäkään ole mutta ei sen syömiseen kuole. Paljon kuulee että kaikki on niin vaarallista. Noh kohtuus kaikessa on minusta se mikä tässä elämässä pätee kaikkeen. Ei ne elintarvikkeet siellä kaupassa ketään tapa kuten joku taho väittää. Tosin aina voi jokainen valita mitä syö mutta ei kaikkea saa pelätä
En minäkään ötököitä suuhuni laita mutta en ala jokaista tuoteselostetta syynäämään mitä kyseinen tuote sisältää.
Allergiat ymmärrän en muuten.

”Mutta jos saa kunnon lihaa jossa on rasvaa niin siitä aivot tykkää ja muistikin pelaa” Siis jos pystyy hankkimaan.
Muuten ei kauppojen ruoat ketään tapa.

Juoma
Sitten mitä juomiseen liittyy tämä kerettiläinen asenteeni.
Lähinnä se koskee maitoa. Juon mielelläni täysmaitoa koska se on oikeaa maitoa. Rasvattomat ovat ”tonkanhuuhtelulientä” johon on lisätty vitamiineja ym.
Mutta en lähde katsomaan mistä meijeristä se on lähtöisin. Tosin ostan mielelläni luomua mutta en aina.
Muutenkin maitotuotteet lähtee kaupasta mukaan perusteella ”mikä maistuu hyvälle ja on kunnon rasvaprosentti”
Ei meijerin mukaan. Soriiii….
Mehut ja limut taas sen mukaan missä ei ole keinomakeutusta vaan oikeaa sokeria. Mutta kohtuus pitää muistaa silti kaikessa – sokerissakin.
Myös hanavesi on joutunut hampaisiin.
Kun siinä on sitä ja tätä. Ei sitä voi juoda. Kyllä sitä voi juoda ihan hyvin.
Ei siihen kuole – Suomessa.

Ilma
Noh sitten tärkeä asia eli ilma jota hengitämme. Ei enää niin puhdasta kuin joskus. Mutta siinäkin kuulen että kuin paljon kaikkea myrkkyä ilmassa on.
Eikä siinä vielä ole mukana autojen pakokaasut vaan muut myrkyt.
En oikein noihin kemikaaliruiskutuksiinkaan lähde täysillä mukaan. Niitä on kyllä en kiellä mutta en ota asennetta joka monella on.
Taas kaikki on myrkyllistä – ilmakin.

Terveys
Tässä osiossa olen kahdella kannalla. Kohtuus kaikessa pitää elämän tasapainossa. Kaiken saa terveellisestä monipuolisesta ruokavaliosta.
Mutta kaikilla ei siihen mahdollisuutta ole niin pitää hakea lisää purkista.

Mutta tässäkin on kahta koulukuntaa.
Ollaan vähän liian mustavalkoisia.
”Ei tuota eikä tuota vaan tämä on ainoa oikea” muut on sontaa,.
Laitan tähän vaan esimerkkinä.
Fluori – siitä on juurikin kaksi hyvin erilaista koulukuntaa. Minä käytän fluorihamnastahnaa. Ehkä se on huono ehkä ei ole. Näitä on muitakin mutta tulee romaani jos alan kaikkea mainita.
Senverran olen kyllä ”valistunut”
että K ja S ketjujen halpuutustuotteet jää hyllyyn. Poikkeuksena tuotteet joita ei saa suomesta kuten tonnikala tai jotain etelä hedelmiä. Niissä hinta ratkaisee.

Tähän loppuun että kaikessa tärkein on kohtuus. Kaikkea ei saa pelätä.
Toki jokainen tyylillään sekä mitä keho kertoo. Keho on viisas se kyllä ilmoittaa jos joku ei sovi niin turha silloin sellaista syödä tai juoda. Mutta ei saa olla mustavalkoinen koska elämä ei ole mustavalkoista.
Kauppojen valikoimat on nykyään vähän erilaisia mutta ei niihin kuole jos muistaa kohtuuden. Se tuppaa joiltain unohtumaan monessa muussakin asiassa.
Pitää ottaa huomioon myös asuinpaikka.
Kaupunkilähiö on eri kuin maaseutu jossa on mahdollisuus ostaa tiloilta tai viljellä itse tai kasvattaa itse lihakarjaa ym.
Lähiöissä ei aina se terveellinen luomu ole saatavilla eikä rahakaan riitä kuin siihen halvimpaan. Syödään mitä löytyy.

Vähän kerettiläinen olen eikä kantani ole se ainoa oikea mutta ei ole silläkään joka ei kaupasta löydä nykyään ”mitään ruokaa” vaan kaikki on myrkyllistä. Myös hengitysilma on täynnä myrkkyjä?
Suomessa?
Ugh olen puhunut.
Tässä taas kaikki tällä kertaa.
Soriiii…
Jos joku vetelee herneet niin hänellä on oikeus niin tehdä.