Viimeaikaiset paljastukset presidentti Mauno Koiviston taustavaikuttamisesta ja Suomen perustuslain muutoksista ovat herättäneet keskustelua Suomen EU-jäsenyyden laillisuudesta. Aineisto, joka on julkaistu Jorma Jaakkolan verkkosivustolla (https://www.jormajaakkola.fi), tuo esiin, kuinka EU-jäsenyyden edistämiseksi tehtiin merkittäviä muutoksia Suomen perustuslakiin ja päätöksentekoprosesseihin.
Nyt nousee esille kysymys, olisiko aiheellista perustaa työryhmä tarkastelemaan, tehtiinkö päätökset lain puitteissa ja avoimesti.
Perustuslain muutokset: EU-jäsenyyden edistämisen hinta?
Suomen perustuslaki edellytti vaikeutettua muuttamisjärjestystä, mikä oli esteenä EU-jäsenyydelle. Erityisesti Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n muutos oli ratkaiseva. Muutoksella mahdollistettiin perustuslain muuttaminen yksinkertaisella 2/3 enemmistöllä ilman, että lakiesitys jätettiin lepäämään yli vaalien.
Tätä muutosta kutsuttiin nimillä kuten ”säästölaki”, ”supistettu perustuslain säätämisjärjestys” tai ”EY-valtuuslaki”. Kysymys on, oliko tämä muutos perustuslain mukainen, vai kiersikö se demokratian periaatteita.
ETA-sopimus: Väliaikainen ratkaisu vai salainen suunnitelma?
Ennen varsinaista EU-jäsenyyttä Suomi solmi ETA-sopimuksen (Euroopan talousalue), joka toimi väliaikaisena ratkaisuna. ETA-sopimus sisälsi jo suuren osan EU:n säädöksistä, mikä teki siitä käytännössä ”vanhan jäsenmaan” aseman.
Lähteiden mukaan ETA-sopimus oli osa Koiviston strategiaa saattaa Suomi EU-jäseneksi ilman, että perustuslain muutokset olisivat tulleet liian näkyviksi. Nyt kyseenalaistetaan, oliko tämä päätös tehty täysin avoimesti ja lain puitteissa.
Parlamentarismin vahvistaminen: Demokratian kehittämistä vai päätöksenteon salailua?
Koiviston tavoitteena oli vahvistaa parlamentarismia, mikä tarkoitti hallituksen ja eduskunnan roolin korostamista presidentin kustannuksella. Tämä näkyi erityisesti siinä, että päätökset tehtiin hallituksen ja eduskunnan kautta, eikä presidentti halunnut tulla liian näkyväksi päätöksenteossa.
Kuitenkin on esitetty kysymyksiä, oliko tämä todellakin demokratian vahvistamista vai päätöksenteon salailua. Kansanedustaja Tarja Halonen (myöhempi presidentti) kritisoi julkisesti, että monet komiteat ja työryhmät saivat tehtäväkseen vain perustella jo tehdyt päätökset.
Taloudelliset ja poliittiset seuraukset: Suomen itsemääräämisoikeus uhattuna?
EU-jäsenyys ja siihen liittyvät muutokset olivat merkittäviä myös taloudellisesti. Suomi joutui luopumaan omasta rahayksiköstään (markka) ja alistumaan EU:n keskuspankin määräysvaltaan. Lisäksi maatalouspolitiikka ja muut taloudelliset päätökset siirtyivät EU:n päätäntävallan alaisuuteen, mikä rajoitti Suomen itsemääräämisoikeutta.
Nyt kyseenalaistetaan, oliko tämä päätös tehty täysin lain puitteissa. Erityisesti Hallitusmuodon 1 ja 2 pykälät, jotka takasivat Suomen täysivaltaisuuden, jäivät sivuraiteelle.
Mitä seuraavaksi?
Tarkemmat tiedot ja alkuperäisdokumentit löytyvät Jorma Jaakkolan verkkosivustolta: https://www.jormajaakkola.fi.
Nyt on ajankohtaista pohtia, tarvitaanko työryhmää selvittämään, tehtiinkö päätökset EU-jäsenyyden edistämiseksi lain puitteissa ja avoimesti. Jos päätökset tehtiin laittomasti, meillä saattaa olla edessämme yksi Suomen historian suurimmista poliittisista skandaaleista.
Lähde: Jorma Jaakkolan dokumentaatio (https://www.jormajaakkola.fi)
Suomi on hyväksynyt Maastrichtin sopimuksen.
Ydin ongelma on siinä että sopimuksen sanalla ”as appropriate” on 13 eri merkitystä. Joten sitä voidaan tulkita 13 eri tavalla.
Puhemies ymmärsi asian aikanaan näin:
myös silloinen eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen uskoi, ettei EU-äänestyksen yhteydessä vielä päätetä markan kohtalosta. Hän kertoi asiasta Suomen Kuvalehden haastattelussa (15/1997).
MYÖHEMMIN sitten kerrottiin eduskunnalle, vuosia sen jälkeen kun eduskunta oli hyväksynyt Maastrihtin sopimuksen, että itse asiassa Maastrichtin sopimus velvoitti Suomen liittymään euroon ja, että eduskunta olisi jos Maastrihtin sopimuksen hyväksyessään ”porannut reiän perustuslakiin” sen hyväksymällä
Sanakirja:
appropriate=varattu, sopiva, osoitettu, täsmällinen, sovelias, asianmukainen, kohtuullinen, osuva, asiaankuuluva, asianomainen, tarkoituksenmukainen, sattuva, asiallinen, oikea
Maastrichtin sopimuksen 5 kohta:
5. During the second stage, each Member
State shall, as appropriate, start the
process leading to the independence of
its central bank, in accordance with
Article 108
Ruotsi on hyväksynyt saman Maastrictin sopimuksen, ja siellä on katsottu että Maastrictin sopimus ei velvoita euroon siirtymistä.
Ajankohtaisempi asia olisi tuoda esille tämä:
Suomen presidentinvaalit oli laittomat; kukaan ei tiennyt että milloin oikeasti on oikeasti viimeinen päivä jättää kannattajakortit. Kaikki luuli että se oli 12.12, todellisuudessa se oli 21.12. Asia selvisi vasta 12.12.
Vaaliviranomaiset antoivat puutteellista tietoa ehdokkaille siitä milloin vaalikortit piti viimeistään toimittaa.
Ehdokkaille kerrottiin näin Vaalit.fi sivuilla:
12.12.2023:
Ehdokashakemukset viimeistään jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnille 12.12.2023.
Ehdokkaat ja mm. YLE ja Helsingin Sanomat ovat ymmärtäneet sen niin että myös vaalikortit on jätettävä 12.12.2023 mennessä.
YLE
12.12.
Kannattajakorttien viimeinen jättöpäivä on tänään.
Helsingin Sanomat
12.12
Jos 20 000 kannattajakorttia on kasassa, ne pitää jättää Helsingin vaalipiirilautakuntaan kello 16:een mennessä.
Maaseudun tulevaisuus 12.12.2024
Jos kortteja on liian vähän, se ei heti tarkoita ehdokkuuden menetystä, vaan hakemusta voi täydentää ehdokasasettelun vahvistamiseen asti, vaalipiirilautakunnasta selitetään.
Ehdokasasettelu vahvistetaan 21. joulukuuta. Väyrynen sai tempauksellaan siis ainakin viikon lisäaikaa korttien keräämiseen, jos hänellä ei vielä niitä riittävästi ole.
Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO:2009:39 mukaan, jos vaaliviranomaiset ovat antaneet puutteellista tietoa, ja se on voinut vaikuttaa vaalitulokseen, niin vaalit on laittomat ja ne on uusittava.