Suomi on tukenut Ukrainaa monin tavoin. Vuoden 2022 jälkeen Suomi on osoittanut Ukrainan tukemiseen yhteensä noin 3,1 miljardia euroa. Tästä summasta noin 2 miljardia euroa on puolustusmateriaalitukea. Lisäksi Suomi on antanut humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea noin 220 miljoonan euron arvosta. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta Suomi on toimittanut materiaaliapua noin 18 miljoonan euron arvosta.
Suomi on myös vastaanottanut tilapäistä suojelua saaneita ukrainalaisia, ja näiden vastaanottokulut olivat vuosina 2022-2023 noin 550 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan Suomi on tukenut Ukrainaa merkittävästi sekä rahallisesti että aseellisesti.
https://um.fi/suomen-tuki-ukrainalle
Ruokajonot Suomessa ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2022 lähtien. Korkojen, sähkön ja ruoan hintojen nousu on tuonut jatkuvasti uusia asiakkaita ruoka-avun piiriin eri puolilla Suomea. Tarvitsijoiden määrä on kasvanut keväästä kolmanneksella, mutta hävikkiruoan tarjonta on vähentynyt myös kolmanneksella. Tämä on johtanut siihen, että ruokaa ei riitä kaikille tarvitsijoille.
Vuonna 2022 Suomessa oli noin 873 000 henkilöä, jotka olivat köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Tämä määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2023 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrä nousi noin 930 000 henkilöön. Tämä tarkoittaa, että köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrä on kasvanut noin 57 000 henkilöllä vuodesta 2022 lähtien.
Tällä hetkellä Suomen työttömyysaste on noussut 9,5 %:iin tammikuussa 2025. Tämä on korkein taso sitten toukokuun 2024. Työttömien määrä on kasvanut 38 000:lla edellisvuodesta, ja työttömiä on nyt yhteensä 269 0001.
Yritysten konkurssit Suomessa ovat lisääntyneet merkittävästi vuodesta 2022 lähtien. Vuonna 2023 konkurssiin asetettiin yhteensä 2 700 yritystä, mikä on 26 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tämä on huomattava kasvu, ja konkurssien määrä on ollut poikkeuksellisen korkea.
Ruokateollisuuden konkurssit Suomessa ovat lisääntyneet merkittävästi vuodesta 2022 lähtien. Vuonna 2023 ruokateollisuuden konkurssien määrä kasvoi 30 prosenttia edellisvuodesta. Tämä tarkoittaa, että useita ruokateollisuuden yrityksiä on joutunut lopettamaan toimintansa taloudellisten haasteiden vuoksi.
Pienyritysten konkurssit Suomessa ovat lisääntyneet merkittävästi vuodesta 2022 lähtien. Vuonna 2022 konkurssiin asetettiin yhteensä 2 742 yritystä. Tämä määrä on kasvanut vuosittain, ja erityisesti pienyritykset ovat olleet haavoittuvaisia taloudellisten haasteiden edessä.
Suomessa maatilojen määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2022 Suomessa oli noin 43 600 maatilaa, mutta määrä on laskenut nopeasti. Vuonna 2023 maatilojen määrä oli noin 42 271. Tämä tarkoittaa, että noin 1 329 maatilaa on lakkautettu vuodesta 2022 lähtien.
Suomen terveydenhuollon tilanne on heikentynyt vuodesta 2022 lähtien useilla eri osa-alueilla. Vaikka suomalaisten terveys on verrattain hyvä, terveyspalveluiden saatavuudessa on ollut merkittäviä haasteita. Pitkät jonotusajat ovat vaikeuttaneet terveyspalvelujen saatavuutta, ja erityisesti mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut.
Vuonna 2022 lähes joka neljäs lääkärin vastaanottopalveluja tarvinneista koki, ettei saanut riittävästi lääkäripalveluja tarpeeseensa nähden. Tämä tarkoittaa, että lääkäripalvelut riittämättömäksi kokevia oli Suomessa yli 800 000 henkilöä. Lisäksi sosioekonomiset erot terveyspalveluiden saatavuudessa ovat huolestuttavan suuret.
On käsittämätöntä, että Suomen omat kansalaiset ja Suomi jätetään niin sanotusti heitteille, samalla kun tuetaan Ukrainaa. Suomen kansalaiset ansaitsevat ensisijaisesti huomiota ja tukea omalta hallitukseltaan. On tärkeää, että kansalaisten hyvinvointi ja turvallisuus asetetaan etusijalle, ennen kuin resursseja jaetaan muille maille. Vaikka kansainvälinen solidaarisuus on tärkeää, ei pidä unohtaa, että Suomen omat kansalaiset tarvitsevat myös apua ja tukea.
Johtopäätökset:
Suomi on tukenut Ukrainaa huomattavilla summilla vuodesta 2022 lähtien, yhteensä noin 3,1 miljardin euron arvosta, sisältäen sekä puolustusmateriaalitukea että humanitaarista apua. Samaan aikaan Suomen kansalaiset ovat joutuneet kohtaamaan kasvavia taloudellisia haasteita, kuten lisääntyneet ruokajonot, köyhyys ja työttömyys. Lisäksi yritysten ja maatilojen konkurssit ovat lisääntyneet, mikä on heikentänyt entisestään kansallista taloutta ja työllisyyttä. Myös terveydenhuollon tila on heikentynyt, ja palveluiden saatavuus on vaikeutunut. Tämä asettaa kyseenalaiseksi Suomen hallituksen painotukset, ja herättää kysymyksiä siitä, tulisiko ensisijaisesti keskittyä kotimaisten ongelmien ratkaisemiseen ennen ulkopuolisen avun tarjoamista.
– Tuija Suni
Erinomaisen neutraali analyysi Tuijalta.Arvostan että tilannekuva ja suomen heikommassa asemassa olevien tukeminen on tässä keskiössä.