Mistä Trumpin kauppasodassa on kyse?

Yhdysvaltain hallitus on asettanut 50% tullimaksut Lesotholle, 49% Kambodzalle, 48% Laosille, 47% Madagascarille, 46% Vietnamille, 44% Myanmarille, 44% Sri Lankalle ja 41% Flaklandin saarille. Miksi Trump kiusaa köyhiä pikkuvaltioita korkeilla tullimaksuilla? Vastaus ei löydy kyseisistä valtioista itsestään, vaan siitä mitkä amerikkalaiset suuryritykset pitävät tuotantoaan niissä maissa.

Yhdysvaltalaisyritysten tuotanto ulkomailla

Levi’s, Calvin Klein, Walmart ja Gap valmistavat tuotteensa Lesothossa. Niken tuotanto on Kambodzassa, Sri Lankalla ja Laosissa. Muita Laosissa tuotantolaitoksiaan pitäviä yrityksiä ovat Under Armour, Rawlings Sporting Goods, Lululemon, Black & Decker, Hugo Boss, Hearth & Home, Eddie Bauer, Dollar General, Diageo, Asics, Adidas ja Brass Pro Shops. Sri Lankalla tehtaitaan pitävät Unilever, Nestlé ja Reckitt Benchkiser, minkä tuotevalikoimissa on muun muassa Dettol, Enfamil ja Nuforen. Lukuisat yhdysvaltalaisyritykset pitävät tehtaitaan Madagascarilla, kuten Actual Textiles, hyötyen edullisesta työvoimasta samalla, kun African Growth and Opportunity Act (AGOA), sallii useiden madagaskarilaisten tuotteiden myymisen Yhdysvaltojen markkinoilla verovapaasti. Kiinassa tuotteitaan valmistavat Microsoft, Boeing, Intel, KFC, Starbucks, Apple, Nike, Walmart, Tesla, Alibaba, General Motors, Procter & Gamble, Berkshire Hathaway ja Coca-Cola. Vietnamissa on tuotantolaitokset lukuisilla suuryrityksillä, kuten Intel, GlobalFoundries, Google, Nike, Puma, Adidas, Samsung ja Boeing.

Trumpin vaalilupaus oli palauttaa yhdysvaltalainen tuotanto Yhdysvaltoihin ja kohentaa siten Yhdysvaltojen taloutta ja huoltovarmuutta. Ensin hän tarjosi niille yrityksille verohelpotuksia, jotka siirtävät tuotantonsa Yhdysvaltoihin. Tämä on porkkana. Nyt Trump asettaa korkeat tullimaksut niille valtioille, missä suurimmat yhdysvaltalaisyritykset pitävät tuotantoaan. Tämä on keppi. Trumpin hallinnon päämäärä on siis palauttaa tuotanto Yhdysvaltoihin nopealla aikataululla, kohdistamalla paine sekä maahantuoviin yhdysvaltalaisyrityksiin että niihin valtioihin missä tuotanto sijaitsee. Näin kyseisten valtioiden motivaatio vaatia yrityksiä poistamaan tuotantonsa nousee.

Yhdysvaltalaiset suuryritykset ovat niin suuria toimijoita maailmalla, että niiden arvo on mittaamaton Yhdysvalloille. Niillä on enemmän valtaa kuin useilla valtioilla. Kyse ei ole pelkästään näistä yrityksistä, vaan myös muista sijoituksista, jotka liittyvät näihin yrityksiin ja niiden toimintaan ja niiden tarvitsemaan infraan. Kyse on siis valtavista rahasummista.

Trumpin hallinnon päätökset ovat siis loogisia, käytännöllisiä ja täysin linjassa heidän vaalilupaustensa kanssa. On väärin kutsua Trumpin politiikkaa kauppasodaksi, koska uusien tullimaksujen suurin kohde ei ole ne valtiot mille tullit on osoitettu, vaan ne yhdysvaltalaisfirmat, mitkä Trump haluaa takaisin Yhdysvaltoihin nopealla aikataululla.

Miksi suomalainen media uutisoi asiasta kutsumalla Trumpia hulluksi? “Nyt Yhdysvalloilla on presidentti, joka ei välitä talouden teorioista, moraalista, laistakaan. Hänen toimiensa kommentoiminen on käytännössä mahdotonta” sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen. “En tiedä minkä alan ihminen olisi sopiva kommentoimaan”. (Iltalehti 9.4.2025) Mikä motivaatio Puttosella ja Iltalehdellä on kommentoida loogista tapahtumainkulkua tällaisesta näkökulmasta.

-SK