Opiskelushoppailu, ulkomaalaisten opiskelijoiden vaikutus tukijärjestelmiin

Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä Suomessa kasvaa nopeasti – tällä hetkellä heitä on yhteensä noin 114 00, ulkomaalaistaustaisia taas on 182 000. Olisi hienoa ajatella, että Suomen vetovoima perustuu korkeatasoiseen opetukseen ja laadukkaaseen koulutusjärjestelmään. Ilmiölle saattaa kuitenkin liittyä myös muita selittäviä tekijöitä – eikä kaikki välttämättä ole yksiselitteisen myönteistä.

Yksi mahdollinen näkökulma on, että osa erityisesti kolmansista maista tulevista opiskelijoista saapuu Suomeen ensisijaisesti sosiaalisten etujen ja taloudellisten mahdollisuuksien, ei niinkään koulutuksen laadun vuoksi.

Oppilaitosten muutos voittoa tavoitteleviksi instituutioiksi, jotka toimivat liiketaloudellisin periaattein, on vaikuttanut laajasti koko opetuskenttään. Koulutusjärjestelmä vaikuttaa olevan kriisissä – samoin kuin moni muukin julkinen palvelu. Järjestelmän epävakaus altistaa sen erilaisille ongelmille ja mahdolliselle hyväksikäytölle.

Esimerkkejä lukukausimaksuista:

Lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille

• Laki ja minimimaksu: Vuodesta 2017 lähtien suomalaiset korkeakoulut ovat perineet lukukausimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta englanninkielisistä tutkinto-ohjelmista. Laki edellyttää vähintään 1 500 €/vuosi maksua, mutta käytännössä maksut ovat yleensä huomattavasti korkeampia.
• Tyypillinen maksujen haarukka:
  • Yliopistot: 4 000–18 000 €/vuosi riippuen oppilaitoksesta ja ohjelmasta. Esimerkiksi:
    • Helsingin yliopisto: Jopa 18 000 €/vuosi tietyissä ohjelmissa.
    • Itä-Suomen yliopisto: Kalleimmat ohjelmat 10 000 €/vuosi.
  • Ammattikorkeakoulut: 2 100–12 000 €/vuosi. Esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulu on yksi kalleimmista.
  • Maisteriohjelmat: Usein 12 000 €/vuosi keskimäärin.
• Esimerkkejä:
  • LAB-ammattikorkeakoulu: Vuonna 2019 eniten lukukausimaksuvelvollisia ulkomaisia opiskelijoita Suomessa.
  • Centria-ammattikorkeakoulu: Maksut alkaen 2 100 €/vuosi.
• Poikkeukset:
  • Suomeksi tai ruotsiksi opiskelu: EU/ETA-alueen ulkopuoliset opiskelijat eivät maksa lukukausimaksuja, jos he opiskelevat suomen- tai ruotsinkielisissä ohjelmissa.
  • Vaihto-opiskelijat: Ei lukukausimaksuja, jos opinnot kuuluvat vaihto-ohjelmaan (esim. Erasmus, Nordplus).
  • Apurahat: Monet korkeakoulut tarjoavat apurahoja, jotka voivat kattaa osan tai koko lukukausimaksun. Apurahat voivat perustua esimerkiksi opintomenestykseen.
• Vaikutukset: Lukukausimaksujen käyttöönotto vuonna 2017 vähensi kansainvälisten hakijoiden määrää noin neljänneksellä, mutta hakijamäärät ovat sittemmin elpyneet.

Esimerkkilaskelma opiskelijan nelihenkisen perheen kelan tuista:

Lasketaan esimerkki olettaen, että perhe asuu vuokralla (1 000 €/kk), toisella vanhemmalla on opintotuki, toisella työttömyysturva, ja lapsista yksi on alle 3-vuotias (kotihoidon tuki mahdollinen). Muut tuet (esim. vanhempainpäivärahat, vammaistuki) eivät ole mukana, koska niiden saaminen riippuu erityistilanteista.

• Työttömyysturva: 8 554 €/vuosi.
• Opintotuki: 3 017 €/vuosi (opintoraha, oletetaan yleinen asumistuki).
• Lapsilisä: 2 397 €/vuosi.
• Yleinen asumistuki: 6 000–9 600 €/vuosi (olettaen vuokra 1 000 €/kk ja tulot vähentävät tukea).
• Kotihoidon tuki (1 lapsi): 4 116–5 400 €/vuosi.
• Toimeentulotuki: Kattaa jäljelle jäävät menot (esim. vuokra, perusosa). Jos muut etuudet kattavat suuren osan menoista, toimeentulotuki voi olla 5 000–10 000 €/vuosi.

Yhteensä:

• Minimiarvio: 8 554 + 3 017 + 2 397 + 6 000 + 4 116 + 5 000 = 29 084 €/vuosi.
• Maksimiarvio: 8 554 + 3 017 + 2 397 + 9 600 + 5 400 + 10 000 = 38 968 €/vuosi.

Nykyinen järjestelmä mahdollistaa ulkomaalaisille täysin laillisen menettelyn, joka voi kuitenkin johtaa hyväksikäytön kaltaisiin tilanteisiin. Opiskelupaikan ja siihen perustuvan oleskeluluvan Suomeen voi saada muutaman tuhannen euron panostuksella. Opiskelijan myötä myös perhe voi hakea oleskelulupaa ja muuttaa Suomeen. Tämän jälkeen koko perhe saattaa olla oikeutettu Kelan tukiin, joiden kokonaissumma voi olla 29 000–39 000 euroa vuodessa.

Miksi meillä on korkeakouluissa luokkia, joissa kaikki opiskelijat ovat kolmansista maista? Yksi mahdollinen selitys on se, että esimerkiksi bangladeshilainen hakija voi saada väärennetyn todistuksen hyvin pienellä rahalla ja tulla sen avulla valituksi suomalaiseen korkeakouluun. Kun oleskelulupa on myönnetty, hän voi tuoda perheensä mukanaan Suomeen. Lainaa voidaan hankkia sukulaisilta 6 000 euroa, mikä kattaa lukukausimaksun ja lentoliput. Jos perhe on tottunut elämään tuhannen euron vuosituloilla, voi heille suomalainen sosiaaliturva näyttäytyä merkittävästi houkuttelevampana ja lainan takaisinmaksu helpolta.

Joskus todellisuus voi todella olla tarua ihmeellisempää.