WHO:n uuden pandemiasopimuksen neuvottelut saatiin päätökseen 16.4.2025 ja sopimus on tarkoitus hyväksyä vielä WHO:n yleiskokouksessa toukokuussa 2025. Sopimuksen tavoitteena on vahvistaa maailmanlaajuista valmiutta pandemioihin ja muihin terveysuhkiin. Kansainvälisten asiain neuvos Outi Kuivasniemi, joka johti Suomen neuvotteluvaltuuskuntaa, toteaa:
”Neuvotteluprosessi oli monivaiheinen, mutta lopputulos on tasapainoinen ja kuvastaa yhteistä tahtotilaa rakentaa oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää globaalia terveysjärjestelmää. Sopimus sisältää myös uusia kirjauksia muun muassa ”yhteinen terveys” -periaatteesta.”
WHO:n yleiskokous päätti joulukuussa 2021 perustaa hallitustenvälisen neuvotteluelimen valmistelemaan uutta pandemiasopimusta. Varsinaiset sopimusneuvottelut alkoivat helmikuussa 2022. Suomi osallistui neuvotteluihin osana Euroopan unionia. Suomen valtuuskunnassa olivat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
WHO:n yleiskokous tekee päätöksensä lähtökohtaisesti konsensuksella, eli pandemiasopimuksen hyväksyntä edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden suostumusta. Hyväksynnän jälkeen kukin valtio käsittelee sopimuksen omien valtiosääntöjensä mukaisesti. Sopimusluonnos sisältää nimenomaisen kirjauksen siitä, ettei kansallista toimivaltaa siirrettäisi WHO:lle. Päätösvalta terveyspolitiikasta säilyy edelleen yksinomaan jäsenmailla.
Kansallisen määräysvallan kannalta herkät kohdat sopimuksessa
WHO:lla on valta julistaa pandemiahätätila
WHO voi sopimusluonnoksen mukaan julistaa pandemiahätätilan ja antaa määrääviä suosituksia, jotka perustuvat kansainvälisiin terveyssäännöksiin (IHR). Nämä suositukset eivät ole sitovia, mutta käytännössä niillä on suuri poliittinen tai taloudellinen painoarvo, mikä voi ohjata jäsenmaiden toimintaa.
Tiedonvaihtovelvoite
Sopimus velvoittaa jäsenvaltioita jakamaan tietoa nopeasti uusista taudinaiheuttajista, geenisekvensseistä, ja epidemiologisista yms. havainnoista. Tiedon jakaminen kansainväliselle elimelle voi kaventaa suvereniteettia, etenkin jos kansallinen strategia perustuisi tilapäiseen tietojen pidättämiseen esimerkiksi turvallisuussyistä.
Yhdenmukaistetut toimenpiteet
Sopimusluonnoksessa pyritään edistämään yhdenmukaisia toimintatapoja maailmanlaajuisesti, millä voidaan lisätä painostusta noudattaa globaaleja linjauksia. Esimerkiksi rajoitustoimien, rajavalvonnan tai rokotejakelun koordinointi voi aiheuttaa ristiriitaa kansallisen linjan kanssa.
Paine noudattaa ”sitoumuksia” ilman oikeudellista pakkoa
Vaikka sopimus ei muodollisesti sido valtioita luopumaan itsemääräämisoikeudestaan, jotkin sopimuskohdat, kuten lääketieteellisten resurssien jakaminen, voivat johtaa tilanteeseen, jossa kansallinen etu voi joutua ristiriitaan globaalin solidaarisuusperiaatteen kanssa.
Asiasta uutisoi Suomen Sosiaali- ja terveysministeriö
GIPHY App Key not set. Please check settings