Viime päivinä on esitetty arvioita, että Donald Trumpin kärsivällisyys on loppumassa, kun sopimusta Ukrainan sodan lopettamisesta ei ole saatu aikaan. On väitetty, että Trumpin kärsimättömyys kohdistuu nimenomaan Venäjään ja Vladimir Putiniin.
Ennen kuin esitän oman tulkintani, siteeraan kokonaan blogini, jonka julkaisin 10.11.2016 välittömästi sen jälkeen, kun Donald Trump oli tullut valituksi ensimmäiselle kaudelleen. Tähän kirjoitukseeni tiivistin näkemykseni silloisesta tilanteesta ja sen taustoista.
x x x
Donald Trumpin ”Big Deal”?
Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump on suurten kauppojen ja sopimusten mies. Kansainvälisessä politiikassa hän saattaa tavoitella jotakin samankaltaista kuin Ronald Reagan aikoinaan.
Voidaan sanoa, että Ronald Reagan lopetti kylmän sodan kauden. Hän käynnisti niin mittavan asevarustelun, että talousvaikeuksista kärsineellä Neuvostoliitolla ei ollut varaa vastata siihen. Tämä myötävaikutti historiallisten aseriisuntasopimusten solmimiseen ja lopulta myös Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajoamiseen.
Kylmän sodan kauden päätyttyä käynnistyi globalisaatio, jonka ansiosta monet entiset kehitysmaat ovat vaurastuneet ja haastavat nyt Yhdysvaltain taloudellisen johtoaseman. Jotkut niistä haastavat myös Yhdysvaltain poliittista ja ajan oloon jopa sotilaallista johtajuutta. Yhdysvalloissa koetaan, että globalisaatio on vahingoittanut maan taloutta ja työllisyyttä.
Euroopassa käynnistyi EU:n laajentuminen ja sen kehittyminen ylikansalliseksi liittovaltioksi. Unioniin liittyneissä Baltian maissa ja myös useissa Varsovan liiton entisissä jäsenmaissa on historiallisista syistä vallalla hyvin kielteinen suhtautuminen Venäjää kohtaan. Tämä on vaikuttanut kielteisesti koko EU:n ja Venäjän välisiin suhteisiin.
Vuoden 2008 lopulla käynnistetty itäisen kumppanuuden ohjelma on geopoliittinen hanke, jolla kaikki entiset neuvostotasavallat Venäjää lukuun ottamatta on pyritty vetämään EU:n vaikutuspiiriin. Tämä on vaikuttanut Ukrainan kriisin puhkeamiseen ja vastakkainasetteluun EU:n ja Venäjän välillä.
Yhdysvallat ja Nato ovat omalta osaltaan vahvistaneet kahtiajakoa. Bukarestin huippukokouksessa keväällä 2008 hyväksyttiin periaatteessa Georgian ja Ukrainan jäsenyys.
Georgiassa oli jäätynyt konflikti, joka oli syntynyt kahden sisällissodan seurauksena, kun Abhaasia ja Etelä-Ossetia olivat irrottautuneet emämaasta. Etelä-Ossetiassa oli pääosin venäläisistä koottu kansainvälinen rauhanturvajoukko. Elokuun 7. päivänä Georgian joukot ylittivät rajan ja kävivät rauhanturvaajien kimppuun. Venäjän armeija ryhtyi vastahyökkäykseen ja valtasi osan Georgiaa. Myöhemmin venäläisjoukot vetäytyivät, ja palattiin aikaisempaan tilanteeseen.
Ukrainassa, Krimin niemimaalla, oli Venäjän elintärkeitä tukikohtia, joiden pitkäaikaisesta vuokrauksesta oli maiden välinen sopimus. Venäjä ilmoitti Wikileaksin paljastamien tietojen mukaan Yhdysvalloille, että se joutuu ottamaan haltuunsa Krimin niemimaan, jos Ukrainaa ryhdytään liittämään Natoon.
Ukrainan sisäinen kiista EU:n kanssa tehtävästä assosiaatiosopimuksesta johti vallanvaihdokseen, jota jotkut länsimaat Yhdysvaltain johdolla tukivat. Kiovan uudet vallanpitäjät ilmoittivat Ukrainan liittyvän Natoon ja määräsivät ukrainan kielen maan ainoaksi viralliseksi kieleksi. Sen jälkeiset tapahtumat jo tiedämme.
Länsimaiden ja Venäjän vastakkainasettelu tiukkoine pakotteineen on ajanut Venäjää yhä tiiviimpään yhteistyöhön nousevien BRICS-maiden – varsinkin Kiinan ja Intian – kanssa.
Länsimaiden kannalta katsoen tässä ei ole mitään järkeä. Ne ovat pyrkineet ulottamaan omaa geopoliittista reviiriään alueille, jotka ovat elintärkeitä Venäjälle, mutta joilla ei ole niiden kannalta katsoen olennaista merkitystä. Tämä on osaltaan synnyttänyt vastakkainasettelun, joka ajaa Venäjää tiiviiseen yhteistyöhön niiden kanssa, jotka haastavat länsimaiden globaalia johtoasemaa taloudellisesti, poliittisesti ja ajan oloon jopa sotilaallisesti.
Donald Trumpin suuri sopimus – ”Big Deal” – voisi olla Yhdysvaltain ja EU:n palaaminen yhteistyön tielle Venäjän kanssa. Yhdessä ne voivat rakentaa vastapainoa globaaleille kilpailijoille.
Suomelle olisi suuri helpotus, jos suurvaltasuhteet alkaisivat jälleen lientyä. Tämän hyväksi kannattaa tehdä työtä.
x x x
Jo tammikuussa 2017 käynnistyneellä ensimmäisellä presidenttikaudellaan Donald Trump pyrki edistämään ”suurta sopimusta”.
Yhdysvaltain suhteita Venäjään Trump pyrki parantamaan lieventämällä sille asetettuja pakotteita. Tämän demokraatit kongressissa estivät.
Edellisen presidentin Barack Obaman ja hänen varapresidenttinsä Joe Bidenin kaudella vuonna 2014 syttynyttä Ukrainan sisällissotaa Trump ei kyennyt ensimmäisellä kaudellaan lopettamaan.
Tammikuussa 2021 alkaneella Joe Bidenin presidenttikaudella sisällissota kärjistyi entisestään, ja Venäjä käynnisti hyökkäyksensä 24.2.2022.
Donald Trump on oikeassa, kun hän sanoo, että Venäjän hyökkäys olisi voitu ”diilin” avulla välttää.
Jo vuoden 2024 vaalien kampanjassaan Donald Trump lupasi, että presidenttinä hän nopeasti lopettaa sodan. Virkaan astuttuaan hän ryhtyi heti tätä lupaustaan toteuttamaan.
Neuvotteluja Yhdysvallat on käynyt erikseen Ukrainan ja Venäjän kanssa.
Venäjän ja Yhdysvaltain väliset neuvottelut ovat olleet salaisia. Julkisuuteen niistä on kerrottu hyvin vähän. Ukrainassa käytävän sodan osalta yksi olennainen tieto on annettu: esillä ovat myös sen juurisyyt. Paljosta muustakin nämä suurvallat ovat neuvotelleet ja neuvottelevat.
Neuvottelujen luottamuksellisuus on merkki siitä, että tuloksia on odotettavissa.
Ukraina on omien neuvottelujensa osalta käynnistänyt julkisen kampanjoinnin, johon on kytketty mukaan myös vahvimpia tukijoita. On syntynyt ”halukkaiden koalitio” maista, jotka ovat tarvittaessa valmiit lisäämään sekä tukeaan Ukrainalle että pakotteita Venäjää vastaan.
Äskettäin presidentti Volodymyr Zelenskyin vieraina Ukrainassa kävivät Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Britannian pääministeri Keir Starmer, Saksan liittokansleri Friedrich Mertz ja Puolan pääministeri Donald Tusk. Kiovan kokouksesta soitettiin presidentti Donald Trumpille, jonka kerrotaan antaneen tukensa tehdyille päätöksille.
Saattavathan ne olla oikeassa, jotka väittävät, että Donald Trump on kyllästynyt rauhanprosessin hitaaseen etenemiseen ja erityisesti Venäjään.
Mahdollista on kuitenkin sekin, että Trump onkin ärsyyntynyt ennen muuta Ukrainan ja sen eurooppalaisten tukijoiden toiminnasta.
Euroopassa ei ole ymmärretty, että Donald Trumpilla on ollut jo ensimmäiseltä kaudeltaan lähtien oma suuri suunnitelmansa. Ainakaan sitä ei ole tuettu.
Ukrainan sodan lopettaminen on ensimmäinen vaihe Trumpin toiminnassa ”suuren sopimuksen” aikaansaamiseksi. Hän katsoo, että ”Big Deal” palvelee myös Euroopan maiden etuja. Kuitenkin osa niistä vaikeuttaa rauhansopimuksen aikaansaamista.
Puuttuessaan Yhdysvaltain rauhanponnistuksiin eurooppalaiset ovat sekaantuneet myös Yhdysvaltain sisäiseen valtataisteluun.
Donald Trumpin ja Joe Bidenin Ukraina- ja Venäjä-politiikan linjat ovat poikenneet jyrkästi toisistaan. Nyt Euroopasta on haettu yhteyttä niihin demokraatteihin ja republikaaneihin, jotka ovat kongressissa avoimesti vastustaneet Trumpin politiikan suurta linjaa. Tämä, jos mikä, varmasti Donald Trumpia aika tavalla ärsyttää.
Lähimpine tukijoineen Ukraina pyrki Kiovan kokouksen päätöksillä painostamaan Venäjää välittömään tulitaukoon ilman ehtoja.
Venäjän vastaveto on ehdotus suorista neuvotteluista Ukrainan kanssa. Mielenkiintoista on, että Venäjä haluaa käsitellä neuvotteluissa muun muassa sodan juurisyitä. Yhdysvaltojen kanssa käydyissä neuvotteluissa niitä on jo käsitelty.
Vaikea on Ukrainan Venäjän ehdottamista neuvotteluista kieltäytyä.
Venäjän ehdotuksen hyväksyminen merkitsisi paluuta suoriin neuvotteluihin, joissa keväällä 2022 oltiin lähellä sopimusta tulitauon aikaansaamisesta.
Linkki X:ään: https://x.com/oikeavayrynen/status/1921598783848137141
Linkki US-blogiin: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/paavovayrynen/donald-trumpin-karsivallisyys-on-ilmeisesti-loppumassa-mutta-mihin-ja-keihin/
Linkki facebookiin, jossa kommentointimahdollisuus (asiattomat viestit poistetaan): https://www.facebook.com/kokokansanpaavo
Parhain terveisin
Paavo Väyrynen
Väyrynen voisi kannella presidentinvaaleista oikeuskanslerille, niin saataisiin lailliset vaalit Suomeen.
Suomen presidentinvaalit oli laittomat, ja ne on uusittava!
Suomen presidentinvaalit oli laittomat; kukaan ei tiennyt että mikä oikeesti oli viimeinen päivä jättää kannattajakortit. Kaikki luuli että se oli 12.12,2023 todellisuudessa se oli 21.12.2023 Asia selvisi vasta 12.12.2023.
KKO:2009:39:
Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO:2009:39 mukaan, jos vaaliviranomaiset ovat antaneet puutteellista tietoa, ja se on voinut vaikuttaa vaalitulokseen, niin vaalit on laittomat ja ne on uusittava.
—-
Presidentinvaalit 2024:
Ehkä joku muukin olisi hakenut presidentiksi, jos olisi tiennyt että kannattajakorttien keräämiseen on aikaa 21.12.2023 asti, eikä vain 12.12.2023 asti.
Puutteellinen tieto on siten voinut vaikuttaa presidentinvaalien tulokseen. Siksi vaalit on uusittava.
Kannattajakortteja olisi pitänyt kerätä 20000 kpl.
Aiheesta tarkemmin ja lähteet:
Vaaliviranomaiset antoivat puutteellista tietoa ehdokkaille siitä milloin vaalikortit piti viimeistään toimittaa.
Ehdokkaille kerrottiin näin Vaalit.fi sivuilla:
Ehdokashakemukset viimeistään jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnille 12.12.2023.
—–
Ehdokkaat ja mm. YLE ja Helsingin Sanomat ovat ymmärtäneet sen niin että myös vaalikortit on jätettävä 12.12.2023 mennessä.
YLE
12.12.
Kannattajakorttien viimeinen jättöpäivä on tänään.
Helsingin Sanomat
12.12
Jos 20 000 kannattajakorttia on kasassa, ne pitää jättää Helsingin vaalipiirilautakuntaan kello 16:een mennessä.
—-
MYÖS ehdokas Paavo Väyrysellä oli väärä kuva vielä 12.12 siitä milloin kortit pitää viimeistään jättää:
Helsingin sanomat 12.12:
Aiemmin tiistaina Väyrynen kertoi tiedotteessa, ettei hän ole saanut kasaan tarvittavia kannattajakortteja ja että valitsijayhdistys ei aikoisi siksi toimittaa kerättyjä kannattajakortteja vaalipiirilautakunnalle.
SE, ettei kortteja ehkä ole vielä tässä vaiheessa tarpeeksi, ei välttämättä ole este Väyrysen ehdokkuudelle. Jätettyä hakemusta voi nimittäin täydentää ehdokasasettelun vahvistamiseen asti, vaalipiirilautakunnasta kerrotaan.
Ehdokasasettelu vahvistetaan 21. joulukuuta. Menettelyllään Väyrynen onnistui siis hankkimaan itselleen noin viikon lisäaikaa kannattajakorttien keräämiseen.
Maaseudun tulevaisuus 12.12.2024
Jos kortteja on liian vähän, se ei heti tarkoita ehdokkuuden menetystä, vaan hakemusta voi täydentää ehdokasasettelun vahvistamiseen asti, vaalipiirilautakunnasta selitetään.
Ehdokasasettelu vahvistetaan 21. joulukuuta. Väyrynen sai tempauksellaan siis ainakin viikon lisäaikaa korttien keräämiseen, jos hänellä ei vielä niitä riittävästi ole.
Juttua muokattu kello 17.01. Lisätty tieto siitä, että jätettyä hakemusta voi myöhemmin täydentää.
—-
TODELLISUUDESSA:
Vaikka todellisuudessa riittää että vaalikortit olisi toimittanut 21.joulukuuta mennessä.
Helsingin sanomat 12.12:
Jätettyä hakemusta voi nimittäin täydentää ehdokasasettelun vahvistamiseen asti, vaalipiirilautakunnasta kerrotaan.
Ehdokasasettelu vahvistetaan 21. joulukuuta.
—-
Jos Väyrynen ja Huhtasaari olisivat ajoissa tienneet, että todellisuudessa vaalikorttien keräämiseen on aikaa 21.12 asti, eikä vain 12.12 asti, niin he olisivat ehkä mm.
suunnitelleen ja mainostaneet puhe tilaisuuksia 21.12 asti, joissa olisivat keräänneet kortteja
sijoittaneet enemmän vaalibudjettiin, koska todennäköisyys päästä ehdokkaaksi olisi ollut suurempi
Ehkä joku muukin olisi alkanut pyrkimään presidentiksi, jos olisi tiennyt että korttien keräämiseen on aikaa 21.12 asti eikä 12.12 asti.
Ehdokkaille annettiin puutteellista tietoa ja se oli voinut vaikuttaa vaalitulokseen.
Presidenvaalit oli siksi laittomat, ja ne on uusittava.
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 118 § nojalla vaalituloksen purkua voi hakea 5 vuoden ajan, ja myös Oikeuskansleri voi hakea sitä.
Joten valittamalla Oikeuskanslerille , voitaisiin saada Suomeen uudet vaalit.
Nykyinen Oikeuskansleri otti lopputilin. Presidentti Stubb nimittää pian uuden
—
Presidentin virka asunnon korjaus maksoi 55 miljoonaa. Mielestäni sinne kuuluisi vain henkilö joka on voittanut vaalit laillisilla vaaleilla. Mäntyniemen korjaus.
mielestäni stubb on jo ollut siellä liiankin kauan kuokka vieraana.