Naudanlihahyllyjen tyhjentyessä on herännyt uudelleen keskusteluun ruokateollisuuden väärennökset. Viime vuosina on paljastunut useita tapauksia, joissa muslimikuluttajille on myyty sianlihaa halal-merkittynä lihana, mikä rikkoo räikeästi islamilaisia ruokavaliovaatimuksia. Näistä tapauksista on raportoitu eri puolilla Eurooppaa, kuten Sveitsissä ja Ruotsissa, ja ne ovat herättäneet laajaa närkästystä muslimiyhteisöissä. Islam on kopioinut Juutalaisuudesta opin joka kieltää sianlihan syömisen. Tällaiset petokset eivät ainoastaan loukkaa uskonnollisia periaatteita, vaan myös horjuttavat kuluttajien luottamusta ruokateollisuuteen ja korostavat tarvetta tiukemmalle valvonnalle ja läpinäkyvyydelle, sekä peräänkuuluttavat kaupan ja rahan moraalia.
Yksi järkyttävimmistä tapauksista tapahtui Zürichissä, Sveitsissä, vuosina 2010–2013. Paikallinen halal-teurastaja myi 3,1 tonnia sianlihaa, joka oli merkitty väärin vasikanlihaksi, muslimiasiakkaille, jotka luottivat kaupan halal-sertifiointiin. Tapaus paljastui rutiinitarkastuksessa, kun elintarviketarkastaja huomasi, että myyty liha ei muistuttanut vasikanlihaa. Tutkimukset osoittivat, että teurastaja oli tarkoituksellisesti hyödyntänyt sianlihan ja vasikan visuaalista samankaltaisuutta petoksen toteuttamiseksi.
Teurastaja tuomittiin kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen ja 18 000 Sveitsin frangin sakkoihin syytettynä petoksesta ja väärästä merkinnästä. Tapaus herätti kysymyksiä siitä, miten petos oli voinut jatkua huomaamatta kolmen vuoden ajan, ja se korosti tarvetta tiukemmalle elintarvikevalvonnalle.
Myös Ruotsissa on paljastunut vastaavia elintarvikehuijauksia. Svenska Dagbladet raportoi vuonna 2013, että useita tonneja värjättyä sianlihaa oli myyty oxfilénä (naudan sisäfileenä) Ruotsissa ja Suomessa. Liha oli peräisin unkarilaiselta toimittajalta, ja sitä oli myyty ravintoloille ja vähittäiskaupoille, muun muassa Coopille Suomessa. Livsmedelsverket takavarikoi lihan, mutta oli mahdollista, että osa siitä oli jo päätynyt kuluttajille. Arviolta yli 300 000 annosta värjättyä sianlihaa oli syöty kahden vuoden aikana, mikä osoittaa petoksen laajuuden.
Toisessa tapauksessa vuonna 2013 Livsmedelsverket löysi 10 % sianlihaa salamista, joka oli merkitty halal-sertifioiduksi naudanlihaksi. Tuote oli valmistettu Sloveniassa, eikä sen ainesosaluettelossa mainittu sianlihaa. Lisäksi Malmön kebabravintoloissa tehdyissä tarkastuksissa paljastui, että lähes joka kolmannessa ravintolassa myytiin kebabrullia, jotka sisälsivät sianlihaa, vaikka niiden väitettiin olevan 100 % naudanlihaa. Eräässä tapauksessa halal-merkitystä naudanlihasta löytyi jopa 18 % sianlihaa.
Vastaavia tapauksia on raportoitu muuallakin Euroopassa. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa Birminghamissa tukkumyyjä sai 35 000 punnan sakot myytyään ei-halal-lihaa muslimeille, ja Newryssä elintarvikeyritys määrättiin maksamaan yli 70 000 puntaa väärin merkittyjen naudanlihatuotteiden vuoksi. Vuonna 2013 Britanniassa puhjennut hevosenlihaskandaali paljasti, että sianlihaa oli sekoittunut myös halal-merkittyihin lihatuotteisiin, erityisesti koulujen ja vankiloiden tarjoamiin aterioihin. Nämä tapaukset osoittavat, että halal-petos ei ole yksittäinen ongelma, vaan laajempi ilmiö, joka liittyy puutteelliseen valvontaan ja jäljitettävyyteen.
GIPHY App Key not set. Please check settings