Natoon liittymisen todellinen hinta alkaa paljastua – Järkyttävä lasku tulossa

Suomi varautuu uusiin puolustusmenojen kasvupaineisiin, kun NATO-standardi 5 % bruttokansantuotteesta (BKT) häämöttää horisontissa. Tämä merkitsisi Suomelle jopa noin 15 miljardin euron vuotuisia menoja, mikä on lähes kolminkertainen summa nykyisiin verrattuna. Liittymisvaiheessa kansalle vakuuteltiin toistuvasti, ettei jäsenyydestä aiheudu merkittäviä lisäkustannuksia.

NATO-jäsenyyden myötä Suomi on sitoutunut osallistumaan yhteiseen puolustukseen – ei vain poliittisesti, vaan myös taloudellisesti. Vaikka Naton virallinen ohjesuositus on ollut pitkään 2 % BKT:stä puolustusmenoihin, on viime kuukausina keskusteluun noussut yhä vahvemmin vaatimus nostaa osuus 3–5 prosenttiin, erityisesti Euroopan oman puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Naton pääsihteeri Mark Rutte ja Yhdysvaltain johtohahmot ovat vihjanneet yhä äänekkäämmin, että eurooppalaisten on kannettava suurempi vastuu yhteisestä puolustuksesta – myös rahallisesti.

Suomelle 5 % tarkoittaisi jopa 15 miljardia euroa vuodessa

Vuonna 2024 Suomen BKT on noin 300 miljardia euroa. Jos puolustusmenot nostettaisiin 5 prosenttiin tästä, kuten eräissä asiantuntijapiireissä ja Natossa on esitetty, tarkoittaisi se 15 miljardin vuosibudjettia. Tämä olisi lähes kolminkertainen nykyiseen noin 5,5 miljardin euron puolustusbudjettiin verrattuna.

Tämä raha ei menisi vain omaan puolustukseen, vaan merkittävä osa suunnattaisiin yhteisiin NATO-järjestelmiin, kalustohankintoihin, tukikohtien ylläpitoon, harjoitustoimintaan sekä ulkomailla tapahtuviin operaatioihin ja logistiikkaan. Myös isäntämaasopimuksen mukaiset infrastruktuurivelvoitteet ja mahdollinen ulkomaisten joukkojen pysyvä sijoittaminen Suomeen lisäävät kustannuksia.

Missä olivat nämä luvut liittymisvaiheessa?

Kun Suomi teki historiallisen päätöksen liittyä Natoon keväällä 2022, liittymisen kustannuksista puhuttiin julkisuudessa hyvin niukasti. Valtioneuvosto ja puolustusministeriö antoivat toistuvasti rauhoittelevia lausuntoja, joiden mukaan jäsenyyden kulut olisivat “kohtuulliset” ja “hallittavissa nykyisellä puolustusbudjetilla”.

Esimerkiksi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) totesi Ylen haastattelussa 2022, että “Nato-jäsenyys ei edellytä merkittäviä lisämenoja. Puolustusbudjetti on jo korkealla tasolla.” Todellisuudessa Suomi oli tuolloin juuri päättänyt nostaa puolustusbudjettiaan 2 % BKT-tasolle – joka sekin vaati miljardiluokan lisäpanostuksia.

Kritiikkiä on noussut siitä, ettei julkisuudessa kerrottu lainkaan mahdollisuudesta, että vaatimukset voivat kasvaa 3–5 prosentin tasolle. Monien asiantuntijoiden mukaan kansalle olisi pitänyt kertoa rehellisesti, että jäsenyyden kustannukset voivat moninkertaistua tulevaisuudessa, etenkin muuttuvassa turvallisuustilanteessa.

Säästöjä sosiaalipalveluista vai lisää velkaa?

Jos Suomi todella ryhtyy toteuttamaan 5 % BKT-puolustusbudjettia, on hallituksen tehtävä massiivisia leikkauksia muilta sektoreilta tai kasvatettava julkista velkaa. Tämä voi tarkoittaa menoleikkauksia esimerkiksi koulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon tai kulttuuriin – tai vaihtoehtoisesti veroasteen nostamista entisestään.

Kriitikot kysyvät, kuinka kestävää on rakentaa pysyvästi militarisoitu valtiontalous aikana, jolloin väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja hoivamenot kasvavat. Myös ilmastotoimien ja energiasiirtymän kustannukset kilpailevat samoista euroista.

Lähteet:

1. https://yle.fi/a/3-12444738 (Yle: Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomeen, 2022)
2. https://valtioneuvosto.fi/-/puolustusministerio-nato-jasenyyden-kustannukset (Valtioneuvosto, tiedote 2022)
3. https://www.nato.int/cps/en/natolive/topics_49198.htm (Nato: Defence spending guideline)
4. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009621040.html (HS: Nato painostaa Eurooppaa kasvattamaan puolustusmenoja)
5. https://yle.fi/a/74-20057189 (Yle: Suomen puolustusmenot ja budjettitason nousu 2024)
6. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/verotuksen-kehitys/julkinen-talous/ (Veronmaksajain Keskusliitto: Suomen julkiset menot ja BKT)