Suomen suurimmissa kaupungeissa tapahtuneiden häätöjen määrä on kasvanut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana, selviää Ympäristöministeriön tilaamasta uudesta raportista. Häätöjen kokonaismäärä on noussut keskimäärin 80 prosenttia kymmenessä vuodessa, ja erityisen jyrkkä kasvu on alkanut vuodesta 2022 alkaen.
Raportissa analysoidaan häätötilanteita valtakunnallisesti ja yhdeksässä suurimmassa kaupungissa. Tavoitteena on ollut saada tarkempaa tietoa häädetyistä henkilöistä, heidän taustatekijöistään sekä tarjota viranomaisille työkaluja asunnottomuuden ehkäisyyn.
Vuonna 2024 ulosottoon vireille tulleiden häätöjen määrä oli 35 prosenttia suurempi kuin vuonna 2021. Kaupunkikohtaisesti kasvu on ollut poikkeuksellisen voimakasta: Helsingissä häätöjen määrä on kasvanut peräti 188 prosenttia, Vantaalla 180 prosenttia ja Jyväskylässä 138 prosenttia. Myös Espoossa (+71 %) ja Lahdessa (+54 %) suunta on ollut jyrkästi ylöspäin. Ainoastaan Oulussa häätöjen määrä on laskenut – siellä häätöjä oli 31 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.
Häätöjen yleisyydessä on kuitenkin eroja kaupunkien välillä. Esimerkiksi Helsingissä, jossa kasvu on ollut nopeinta, oli häädettyjen osuus kaikista vuokra-asujista vuonna 2024 kolmanneksi pienin. Vantaalla vastaava osuus oli lähes kaksinkertainen.
Yksi raportin keskeisimmistä havainnoista on se, että valtion tukemista vuokra-asunnoista häädetään suhteellisesti useammin kuin markkinavuokra-asunnoista – jokaisena tarkasteluvuotena.
– ”Häätöjen selkeä kasvu vuodesta 2022 alkaen on huolestuttavaa. On arvokasta, että raportin myötä meillä on nyt tarkempaa tietoa häädetyistä henkilöistä ja häätöjen taustatekijöistä. Toivon, että valtion tukeman vuokra-asumisen toimijat tarttuvat kunnianhimoisesti häätöjen vähentämiseen,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.).
Häädetyt ovat usein nuoria, vähän kouluttautuneita miehiä
Raportin mukaan häädön saaneista 68 prosenttia on miehiä, ja lähes puolet alle 35-vuotiaita. Häädetty on tyypillisesti Suomessa syntynyt, matalasti koulutettu nuori mies, jonka korkein tutkinto on perusasteelta tai ammatilliselta toiselta asteelta. Häädetyistä 82 prosenttia on syntynyt Suomessa.
Lähes puolet häätöön johtaneista asumisista päättyi alle vuoden sisällä. Moni häädetyistä on myös asunut epävakaasti jo aiemmin – he ovat keskimäärin muuttaneet asuinpaikkaansa noin kahden vuoden välein. Iäkkäämmät häädetyt ovat sen sijaan usein asuneet häädön kohteena olleessa asunnossa pidempään kuin nuoremmat.
Taustalla ainutlaatuinen tietojen yhdistäminen
Raportin toteutti Datahuone ympäristöministeriön toimeksiannosta. Selvityksessä yhdistettiin Ulosottolaitoksen häätötiedot muihin viranomaisrekistereihin. Mukana oli myös Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus.
Vaikka häädöt ovat monisyinen ilmiö, raportti tuo aiempaa selkeämmän kuvan siitä, millaisia ihmisiä ne koskettavat ja miten niihin voitaisiin puuttua ennakoivasti – erityisesti julkisesti tuetun vuokra-asumisen kentällä.
GIPHY App Key not set. Please check settings