Suomalaiset 15–16-vuotiaat pojat pelaavat rahapelejä merkittävästi enemmän kuin samanikäiset tytöt, selviää tuoreesta vuoden 2024 ESPAD-koululaistutkimuksesta (European School Survey Project on Alcohol and other Drugs). Joka neljäs poika kertoi pelanneensa rahapeliautomaateilla joskus elämänsä aikana, kun taas tytöistä näin vastasi vain kuusi prosenttia.
Tutkimuksen mukaan pojat osallistuivat tyttöjä useammin myös muihin rahapeleihin, kuten korttipeleihin, vedonlyöntiin ja arvontapeleihin. Erityisen selvä ero sukupuolten välillä havaittiin verkossa tapahtuvassa rahapelaamisessa: viimeisen vuoden aikana 14 prosenttia pojista oli pelannut rahapelejä verkossa, mutta tytöistä vain alle prosentti.
Ulkomaisilla nettikasinoilla oli pelannut yhdeksän prosenttia pojista ja Veikkauksen sivuilla viisi prosenttia. Tyttöjen osuus näissä palveluissa jäi marginaaliseksi.
– Pojat pelaavat rahapelejä huomattavasti aktiivisemmin sekä kivijalassa että verkossa. Aiempien tutkimusten perusteella alaikäiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä heidän aivonsa ovat vielä kehittymässä. Lisäksi nuorten elämyshakuisuus lisää riskikäyttäytymisen, kuten rahapelaamisen, todennäköisyyttä, kertoo tutkimuspäällikkö Johanna Järvinen-Tassopoulos.
Kasvatus ratkaisee – aikuisilla tärkeä rooli
ESPAD-tutkimus korostaa vanhempien ja koulujen keskeistä roolia alaikäisten rahapelaamisen ehkäisyssä. Vanhempien asenteet ja reagointi voivat vaikuttaa merkittävästi nuorten suhtautumiseen rahapeleihin. Koulut voivat tarjota tietoa rahapelaamisen riskeistä ja sen aiheuttamista taloudellisista, sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista.
– Aikuisten tulisi näyttää alaikäisille esimerkkiä ja lisätä nuorten ymmärrystä siitä, että rahapeleissä harvemmin voittaa jättipotteja. Vaikka rahapelihaittoja ei ilmenisi vielä alaikäisenä, voi rahapelaaminen kehittyä ongelmalliseksi nuoren aikuistuttua, Järvinen-Tassopoulos muistuttaa.
ESPAD-tutkimus toteutetaan neljän vuoden välein ja se kartoittaa eurooppalaisten koululaisten päihteiden käyttöä ja muuta riskikäyttäytymistä. Suomessa tutkimusta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Tutkimus
GIPHY App Key not set. Please check settings