Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puolustautui maanantaina ensimmäistä kertaa julkisesti häntä vastaan esitetyiltä syytöksiltä niin kutsutussa ”Pfizergate”-skandaalissa. Skandaali liittyy hänen käymiinsä tekstiviestikeskusteluihin Pfizerin toimitusjohtajan Albert Bourlan kanssa COVID-19-pandemian aikana.
Von der Leyen esiintyi Euroopan parlamentin edessä Strasbourgissa vain päiviä ennen torstaina järjestettävää epäluottamusäänestystä. Vaikka äänestyksen läpäiseminen vaikuttaa todennäköiseltä, sen järjestäminen kertoo opposition kasvavasta turhautumisesta komission puheenjohtajaan.
Euroopan unionin tuomioistuin totesi toukokuussa, että komissio toimi väärin estäessään pääsyn näihin viesteihin. Tekstiviestien katsotaan liittyvän miljardeja euroja maksaneeseen rokotussopimukseen, josta komissio ja Pfizer neuvottelivat pandemian aikana.
– Ei ole salaisuus, että olin yhteydessä rokoteyhtiöiden ylimpään johtoon — aivan kuten kuuntelin maailman parhaiden epidemiologien ja virologien neuvoja, von der Leyen sanoi parlamentille.
Komissio on aiemmin väittänyt, että viestit eivät olleet sisällöltään merkittäviä. Tämä selitys ei kuitenkaan ole riittänyt avoimuutta vaativille aktivisteille eikä parlamentin oikeisto-ryhmittymille, jotka ovat käyttäneet tapausta todisteena siitä, että von der Leyenin komissio toimii läpinäkymättömästi.
– Ajatus siitä, että nämä sopimukset olisivat olleet Euroopan etujen vastaisia, on kaikin tavoin yksinkertaisesti väärä, hän painotti.
”Ei salaisuuksia, ei piilotettuja ehtoja”
Epäluottamusäänestys, ensimmäinen laatuaan komission puheenjohtajaa kohtaan sitten vuoden 2014, sai alkunsa romanialaisen oikeistomepin Gheorghe Piperean aloitteesta. Piperea on arvostellut von der Leyeniä nimenomaan Pfizer-viestien salaamisesta.
Von der Leyen ei kuitenkaan perääntynyt kannastaan eikä paljastanut viestien sisältöä. On yhä epäselvää, saadaanko niitä koskaan julkisuuteen.
– Sopimusneuvottelut käytiin yhdessä komission ja jäsenvaltioiden kanssa. Jokainen sopimus käytiin yksityiskohtaisesti läpi kansallisissa pääkaupungeissa ennen kuin kaikki 27 jäsenmaata allekirjoittivat ne, hän totesi.
Von der Leyenin mukaan kaikki EU-maat tekivät rokotehankintapäätöksensä vapaaehtoisesti, ja väitteet siitä, etteivät jotkut jäsenmaat olisi tienneet sopimusten sisällöstä tai ehdoista, ovat hänen mukaansa suoranaisia valheita.
– Itse asiassa, sanotaan se suoraan: se on yksinkertaisesti valhe, hän jyrähti.
Von der Leyen syytti samalla kriitikoitaan ”kumottujen salaliittoteorioiden levittämisestä” ja pyrki näin sulkemaan keskustelun, joka ei hänen mukaansa perustu tosiasioihin.
Mitä epäluottamusäänestys tarkoittaa?
Epäluottamusäänestys komissiota vastaan järjestetään Euroopan parlamentissa. Kyseessä on harvinainen toimenpide, joka voi johtaa koko komission eroon, mikäli tietyt kriteerit täyttyvät:
- Epäluottamuslauseen jättämiseen tarvitaan vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä.
- Lause hyväksytään, jos se saa kahden kolmasosan enemmistön annetuista äänistä ja enemmistön kaikista parlamentin jäsenistä (vähintään 361 ääntä).
- Mikäli se menee läpi, koko komissio joutuu eroamaan kollektiivisesti.
Käytännössä tällaisen äänestyksen läpimeno on erittäin epätodennäköistä, ellei laajaa poliittista yhteisymmärrystä synny komission epäonnistumisesta.
Lähde: POLITICO
GIPHY App Key not set. Please check settings