Suomessa näyttää olevan valloillaan ajatus, että pienpuoluepolitiikka on merkityksetöntä ja että vain eduskuntaan valituksi tuleminen on oleellista. Tämä ajatusmalli vaikuttaa koskevan sekä äänestäjiä että ehdokkaita. Moni kansalainen ei halua edes lähteä kisaan, jos näyttää todennäköiseltä, ettei hän tule valituksi eduskuntaan.
Tämä asenne estää monipuolisen puoluekentän synnyn. Moni suomalainen näkee suuret puolueet voittajina, joita äänestämällä hän voi itsekin kuulua voittajiin – riippumatta siitä, miten usein ja pahasti ne ovat rikkoneet vaalilupauksensa vuosikymmenten ajan. Moni kansalainen äänestää vähiten huonoa vaihtoehtoa, kunhan ehdokkaalla on mahdollisuus päästä eduskuntaan. Valituksi tuleminen muodostaa politiikan pääpainon, eikä ne asiat, joita kansa toivoisi ajettavan. Puoluekuri pitää huolen siitä, että riippumatta kansanedustajan arvomaailmasta ja vaalilupauksista hän äänestää eduskuntaan päästyään puolueen linjan mukaisesti.
Yleinen ilmapiiri tuomitsee pienpuolueet “luusereiksi”, “marginaalihörhöiksi” tai hankaliksi yhteistyökumppaneiksi. Kansalle näyttää olevan epäselvää, miten länsimaisen demokratian pitäisi toimia. Vanhamedia luo ja vahvistaa tätä ajatusta kutsumalla uusia puolueita pienpuolueiksi, estämällä niiden näkyvyyden ja sysäämällä ne syrjään vaalikeskusteluista.
Oletko koskaan nähnyt pienpuoluejohtajaa haastamassa suuren puolueen johtajaa verorahoitteisen Ylen vaalitentissä? Etpä tietenkään, koska Yle estää sen tilanteen syntymisen tarkoituksella. Herää kysymys, että suojeleeko Yle oman organisaationsa johtohenkilöiden asemaa ja vältteleekö se kritiikkiä? Miksi Yle harjoittaa omaa politiikkaansa näin vahvasti ja vielä verovaroin? Miksi kansa maksaa siitä, ettei se saa monipuolista tiedonvälitystä? Näin pienpuolueet tekevät näkyväksi rakenteellisen korruption valtion tärkeimpien toimintojen ytimessä pelkällä olemassaolollaan. Ei voi puhua edustuksellisesta demokratiasta, jos kansalainen ei voi saada edustajaansa näkyviin edes valtion omistamassa mediassa, minkä pitäisi jo lähtökohtaisesti tukea kansalaisen demokraattisia oikeuksia ja monipuolista yhteiskunnallista keskustelua. Keitä ovat ne henkilöt, kenen asemaa tällä toimintamallilla suojellaan?
Mikä on siis pienpuolueiden merkitys politiikassa? Miksi kannattaa perustaa uusi puolue, vaikka se jäisi pieneksi eikä saisi edustajaa eduskuntaan? Mitä vaikuttamismahdollisuuksia pienpuolueella on puoluekentällä?
Pienpuolueen ajamat asiat luovat yhteiskunnallista keskustelua ja ne tuovat julkiseen valokeilaan tabuja tai asioita, joita suuret puolueet välttelevät syystä tai toisesta, osin oman valtansa vahvistamiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Sitä kautta pienpuolue luo myös suurelle puolueelle paineita tarttua uusiin aiheisiin tai vanhoihin asioihin uudella tavalla.
Esimerkkinä tästä on Britannia, missä on aktiivinen pienpuoluekenttä ja missä Brexit oli pitkälti pienpuolueiden ansiota – tarpeeksi moni pienpuolue alkoi aktiivisesti tukea Brexitiä ja lopulta suurista puolueista toinen, eli konservatiivit, tarttui siihen, teki siitä vaaliteeman ja voitti vaalit kirkkaasti. Ilman pienpuolueiden panosta emme tietäisi, mihin suuntaan poliittinen viisari olisi kääntynyt.
Pienpuolueella on mahdollisuus olla kansan äänitorvi yksittäisissä asioissa ja ajaa niitä voimakkaasti. Päämäärä ei välttämättä ole eduskuntapuolueeksi pääseminen, vaan se riittää, että pienpuolue vie tai uhkaa viedä tarpeeksi ääniä suurelta puolueelta, joka voi sen seurauksena hävitä toiselle suurelle puolueelle. Näin kansa voi ajaa tärkeäksi kokemiaan asioita tehokkaasti pienpuolueen kautta asteittain osaksi suuren puolueen puolueohjelmaa.
Ajoittain pieni puolue voi kasvaa myös suureksi puolueeksi, kuten esimerkiksi perussuomalaiset Suomessa ja Reform UK Britanniassa. Reform UK kasvoi kolmenkymmenen prosentin kannatukseen vuoden 2025 paikallisvaaleissa, vaikka puolueen sisällä oli merkittäviä erimielisyyksiä ja jakolinjoja juuri ennen vaaleja ja moni kannattaja jätti puolueen viime hetkellä.
Voimme siis päätellä, että pienet puolueet ovat tärkeä osa tervettä ja monipuolista politiikkaa. Niiden tukeminen taloudellisesti ja vapaaehtoistyöllä on välttämätöntä ja jokaisen kansalaisen edun mukaista. Kuka tahansa voi aloittaa uuden puolueen ja tuoda sitä kautta huomiota itselleen tärkeisiin aiheisiin. Mitä asioita sinun puolueesi voisi edustaa?
SK
Suomi huijattiin Euroon.
Maastrichtin sopimuksen sanalla ”as appropriate” käsitteellä opn 13 merkitystä.
Kun äänestettiin, niin sille annettiin merkitys että sopimus ei velvoita liittymään euroon.
Myöhemmin sanalle ”as appropriate” annettiin merkitys että sopimus velvoittikin liittymään euroon…..
Maastrichtin sopimuksen.
Ydin ongelma on siinä että sopimuksen sanalla ”as appropriate” on 13 eri merkitystä. Joten sitä voidaan tulkita 13 eri tavalla.
Puhemies ymmärsi asian aikanaan näin:
myös silloinen eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen uskoi, ettei EU-äänestyksen yhteydessä vielä päätetä markan kohtalosta. Hän kertoi asiasta Suomen Kuvalehden haastattelussa (15/1997).
MYÖHEMMIN sitten kerrottiin eduskunnalle, vuosia sen jälkeen kun eduskunta oli hyväksynyt Maastrihtin sopimuksen, että itse asiassa Maastrichtin sopimus velvoitti Suomen liittymään euroon ja, että eduskunta olisi jos Maastrihtin sopimuksen hyväksyessään ”porannut reiän perustuslakiin” sen hyväksymällä
Sanakirja:
appropriate=varattu, sopiva, osoitettu, täsmällinen, sovelias, asianmukainen, kohtuullinen, osuva, asiaankuuluva, asianomainen, tarkoituksenmukainen, sattuva, asiallinen, oikea
Maastrichtin sopimuksen 5 kohta:
5. During the second stage, each Member
State shall, as appropriate, start the
process leading to the independence of
its central bank, in accordance with
Article 108
Ruotsi on hyväksynyt saman Maastrictin sopimuksen, ja siellä on katsottu että Maastrictin sopimus ei velvoita euroon siirtymistä.
Väyrynen voisi kannella presidentinvaaleista oikeuskanslerille, niin saataisiin lailliset vaalit Suomeen.
Suomen presidentinvaalit oli laittomat, ja ne on uusittava!
Suomen presidentinvaalit oli laittomat; kukaan ei tiennyt että mikä oikeesti oli viimeinen päivä jättää kannattajakortit. Kaikki luuli että se oli 12.12,2023 todellisuudessa se oli 21.12.2023 Asia selvisi vasta 12.12.2023.
KKO:2009:39:
Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO:2009:39 mukaan, jos vaaliviranomaiset ovat antaneet puutteellista tietoa, ja se on voinut vaikuttaa vaalitulokseen, niin vaalit on laittomat ja ne on uusittava.
Presidentinvaalit 2024:
Ehkä joku muukin olisi hakenut presidentiksi, jos olisi tiennyt että kannattajakorttien keräämiseen on aikaa 21.12.2023 asti, eikä vain 12.12.2023 asti.
Puutteellinen tieto on siten voinut vaikuttaa presidentinvaalien tulokseen. Siksi vaalit on uusittava.
Kannattajakortteja olisi pitänyt kerätä 20000 kpl.
Aiheesta tarkemmin ja lähteet:
Vaaliviranomaiset antoivat puutteellista tietoa ehdokkaille siitä milloin vaalikortit piti viimeistään toimittaa.
Ehdokkaille kerrottiin näin Vaalit.fi sivuilla:
Ehdokashakemukset viimeistään jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnille 12.12.2023.
Ehdokkaat ja mm. YLE ja Helsingin Sanomat ovat ymmärtäneet sen niin että myös vaalikortit on jätettävä 12.12.2023 mennessä.
YLE
12.12.
Kannattajakorttien viimeinen jättöpäivä on tänään.
Helsingin Sanomat
12.12
Jos 20 000 kannattajakorttia on kasassa, ne pitää jättää Helsingin vaalipiirilautakuntaan kello 16:een mennessä.
MYÖS ehdokas Paavo Väyrysellä oli väärä kuva vielä 12.12 siitä milloin kortit pitää viimeistään jättää:
Helsingin sanomat 12.12:
Aiemmin tiistaina Väyrynen kertoi tiedotteessa, ettei hän ole saanut kasaan tarvittavia kannattajakortteja ja että valitsijayhdistys ei aikoisi siksi toimittaa kerättyjä kannattajakortteja vaalipiirilautakunnalle.
SE, ettei kortteja ehkä ole vielä tässä vaiheessa tarpeeksi, ei välttämättä ole este Väyrysen ehdokkuudelle. Jätettyä hakemusta voi nimittäin täydentää ehdokasasettelun vahvistamiseen asti, vaalipiirilautakunnasta kerrotaan.
Ehdokasasettelu vahvistetaan 21. joulukuuta. Menettelyllään Väyrynen onnistui siis hankkimaan itselleen noin viikon lisäaikaa kannattajakorttien keräämiseen.
Maaseudun tulevaisuus 12.12.2024
Jos kortteja on liian vähän, se ei heti tarkoita ehdokkuuden menetystä, vaan hakemusta voi täydentää ehdokasasettelun vahvistamiseen asti, vaalipiirilautakunnasta selitetään.
Ehdokasasettelu vahvistetaan 21. joulukuuta. Väyrynen sai tempauksellaan siis ainakin viikon lisäaikaa korttien keräämiseen, jos hänellä ei vielä niitä riittävästi ole.
Juttua muokattu kello 17.01. Lisätty tieto siitä, että jätettyä hakemusta voi myöhemmin täydentää.
TODELLISUUDESSA:
Vaikka todellisuudessa riittää että vaalikortit olisi toimittanut 21.joulukuuta mennessä.
Helsingin sanomat 12.12:
Jätettyä hakemusta voi nimittäin täydentää ehdokasasettelun vahvistamiseen asti, vaalipiirilautakunnasta kerrotaan.
Ehdokasasettelu vahvistetaan 21. joulukuuta
Usa laittoi eu;lle 30% tullit juuri.
Mielestäni tälläisenä aikana on niin väärin että presidentti on laittomasti valittu.
Stubb valittiin laittomilla vaaleilla.
Sössii joka suuntaan. Suomella ei ole varaa.