Kokoomusnuoret: Suomesta liittovaltio

Kokoomusnuoret kertovat liittovaltio hankkeestaan tuoreessa tiedotteessa. Kokoomusnuoret kertoo jättäneensä aloitteen ”liittovaltiosta” Kokoomuksen puoluekokoukseen joka pidetään 14.6.–16.6.2024

Kokoomusnuoret tiedottaa:

Suomesta liittovaltio – alueuudistus remonttiin!

Vuoden 2023 hyvinvointialueuudistus syntyi vaikeuksissa olevien kuntien tarpeesta saada isommat hartiat lakisääteisille sosiaali- ja terveyspalveluille. Vastoin asiantuntijoiden suosituksia hyvinvointialueet luotiin maakuntamaisiksi hallintoportaiksi, joilla ei ole lainkaan omaa rahoituspohjaa. Suomessa on nyt 309 kuntaa ja 21 hyvinvointialuetta – unohtamatta vahvaa keskusjohtoisen valtion perinnettä. On selvää, että nykyinen järjestelmä on hallinnollisesti liian raskas. 

Alueuudistuksen korjaaminen on väistämättä edessä. Hyvinvointialueita on yhdistettävä niiden määrän vähentämiseksi sekä niiden oma rahoituspohja on varmistettava. Lisäksi olisi suotavaa siirtyä keskusjohtoisesta mallista enemmän paikalliseen hallitsemiseen. Koska Suomi on jo ottanut ensimmäisen askeleensa kohti valtion ja kunnan väliportaan hallintoa, nyt olisi oivallinen hetki muuttaa tämä väliporras toimivampaan malliin.

Siksi Kokoomusnuoret ehdottaa, että Suomi siirtyisi itsenäisten alueiden järjestelmään. Näitä osavaltioiksi, piirikunniksi tai lääneiksi kutsuttavia itsenäisiä alueita tulisi olla 6–10. Suomesta tulisi siten liittovaltio, jossa valta aidosti rakentuu alhaalta ylöspäin.

Liittovaltion kaltaisella ratkaisulla saisimme alueille laajat itsehallinnolliset oikeudet, jotka mahdollistaisivat niiden kehittämisen paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Kaikki tehtävät, joita ei ole välttämätöntä hoitaa valtion tasolla, siirretään alueiden hoidettavaksi. Näin ollen alueet huolehtisivat sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi aluekehityksestä ja elinkeinopolitiikasta. Kokoomusnuorten ehdotus painottaa vallan ja vastuun hajauttamisen tärkeyttä keskusjohtoiselta valtiolta paikallisemmalle tasolle. 

Lisäksi hajautettu valta luo fiskaaliseen federalismiin pohjautuvan terveen kilpailun osavaltioiden välillä. Fiskaalisessa federalismissa alueet ovat itsenäisiä taloudellisia toimijoita ja esimerkiksi osavaltioiden velkoja ei taata tai makseta pois valtion toimesta. Tämä ylläpitäisi talouskuria paljon tehokkaammin kuin nykyinen malli, jossa valtion piikki on aina auki, ja velkaantumisesta vastuulliset vaikeasti hahmotettavissa.

Alueet voisivat liittovaltiomallissa kilpailla toistensa kanssa verotuksen, palveluiden laadun ja sääntely-ympäristön kautta. Mahdollisuus eriytyä kannustaa osavaltioita kehittämään omia vahvuuksiaan, korjaamaan heikkouksiaan ja oppimaan toisiltaan. Näin ollen liittovaltiomalli edistäisi koko Suomen taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

Toisaalta itsehallinto ei tarkoita, että kukin osavaltio on täysin omillaan. Vaikka valtio ei takaisi osavaltioiden ottamia lainoja, maan sisäisiä eroja tasoittaisi alueiden välinen tulojen tasausjärjestelmä nykyisten valtionosuusjärjestelmän tavoin. Valtion tehtävänä onkin yhteisten pelisääntöjen luomisen lisäksi huolehtia siitä, etteivät osavaltioiden väliset erot hyvinvoinnissa kasva liian suuriksi. 

Liittovaltiomallia tulisi ajatella ensisijaisesti vallan jakautumisen rakenneuudistuksena. Tarkoituksena on kömpelön keskusjohdon purkamisella lisätä paikallista ohjautuvuutta ja taloudellista elinvoimaa alueiden terveen kilpailun kautta. Mallia itsehallintoalueelle voi katsoa nykyisestä Ahvenanmaasta.

Suomen hallintorakenne vaatii kipeästi uudenlaista ajattelua. Hallinnolliselle väliportaalle vallan hajauttaminen toimii vain silloin, jos alueille annetaan riittävästi valtaa, tehtäviä ja välineitä toiminnan rahoittamiseksi omilla tuloilla. Siksi hyvinvointialueet on korvattava osavaltion kaltaisilla itsehallinnollisilla alueilla.  

Edellä mainituin perustein Kokoomuksen Nuorten Liitto ry esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää selvittämään hyvinvointialueiden muuttamista itsehallinnollisiin alueisiin. Kyseinen liittovaltiouudistus sisällyttää 1) alueiden määrän supistamisen 5–10 alueeseen, 2) tehtävät, joita ei ole välttämätöntä hoitaa valtion tasolla, siirretään alueille sekä 3) alueille taataan itsehallinto, muun muassa oma verotusoikeus.