Suomen työllisyystilanne synkkenee. Työttömiä työnhakijoita heinäkuussa 306 000

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen tiedotteen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä nousi 27 200 henkilöllä viime vuoden heinäkuusta. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 25 100. Kaikkiaan heinäkuussa oli avoinna 48 200 työpaikkaa, mikä on 53 500 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa yhteensä 306 000. Se on 27 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 12 700 enemmän kuin edellisessä kuussa. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.

Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää työ- ja elinkeinotoimistojen ja kuntakokeilujen asiakkaat sekä kokoaikaisesti lomautetut. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 177 100 henkilöä, mikä on 19 100 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa.

Koko maassa oli lomautettuna heinäkuun lopussa 28 800 henkilöä, mikä on 5 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 20 900 henkilöä, mikä on 2 500 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Kesäkuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä kasvoi 1 100:lla.

Pitkäaikaistyöttömiä oli 98 600

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 98 600, mikä on 6 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 103 500 eli 6 500 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 5 700 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa eli yhteensä 36 700. Nuorten työttömyyksistä 55,3 prosenttia päättyi tammi-heinäkuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin heinäkuun aikana 25 100 eli 25 000 vähemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Kaikkiaan heinäkuussa oli avoinna 48 200 työpaikkaa, mikä on 53 500 vähemmän kuin vuosi sitten.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli heinäkuun lopussa 101 400 henkilöä, mikä on 1 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu.

Tilastokeskus: Työttömyysasteen trendi 8,3 prosenttia

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli heinäkuussa 54 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 72,4 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 229 000, mikä oli 34 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 8,3 prosenttia eli 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.
 

Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot 

Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen ja kuntakokeilujen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus. 

TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut. 

Mitä seuraavaksi tapahtuu? (toim. huom.)

Työllisyyskatsauksen perusteella voi olettaa, että tilanne suomessa jatkaa synkkenemistä edelleen. 1.9.2024 voimaantulevat heikennykset työttömyysturvaan alkavat purra voimakkaammin syksyn edetessä.

Asiaa voi pohtia historiaan katsoen. 90-luvun laman aikana pahimmillaan työttöminä oli työvoimasta 17% ja rakennusalalla lähes 37%. Jos nykytilanteessa saavutetaan vastaavat luvut, näyttää Suomi aika erilaiselta, kuin tänään. Nähtäväksi jää kuinka hallituksen politiikka vaikuttaa tilanteen kehittymiseen. Vältämmekö pahimman karikon vai syöksyykö maa lähes vapaaseen pudotukseen, kuten 90-luvun alussa?

Laman seurauksena yritysten investoinnit ja kulutus putosivat rajusti. Yrityksiä ajautui konkurssin ennätysmäärä ja suomeen laskeutui massatyöttömyys. Työttömiä oli jopa puoli miljoonaa. Pankit joutuivat kriisiin. Kirjattiin ennätysmäärä luottotappiota. Syynä oli osaltaan riskialttiit rakennushankkeet ja toisaalta yritysten maksuvaikeudet. Seurauksena oli kaikkien aikojen pankkikriisi Suomessa. Suuria pankkeja ajautui yrityssaneerauksen tai konkurssiin. Tuollaista aikaa ei oltu koskaan nähty Suomessa.

Myös valtiotalous syöksyi. Suomi joutui rajujen leikkaustoimen kohteeksi. Leikattiin erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluista. Leikattiin myös hyvin monelta muulta julkisen sektorin toimialalta. Jälki oli lopulta karmeaa. Massatyöttömyys, asuntojen ulosmittaamisia, konkursseja, inhimillistä kärsimystä, itsemurhia. Lista on surullinen ja pitkä.

Siis miten Suomen käy tällä kertaa. Olemmeko vastaavan suurlaman alkumetreillä, vai ilmaantuuko jostain uusi veturi, joka vetää Suomen ylös laskevasta kehityskulusta. 90-luvulla Suomella oli Nokia, mitä Suomella nyt on?