Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchin selvitys sisältää tilannekatsauksen syntyvyyden laskun syistä sekä 20 toimenpide-ehdotusta, joilla voitaisiin tukea ihmisiä pääsemään lähemmäksi haluamaansa lapsilukua.
Selvityksessä käsitellään muun muassa terveyspolitiikan, koulutuspolitiikan ja palvelutarjonnan merkitystä syntyvyyteen. Toimenpide-ehdotukset koskevat muun muassa lasten ajoitusta elämänkulussa, hedelmällisyystietoisuutta, arjen elämänhallinnan ja parisuhteiden tukemista sekä vauva- ja lapsiperheiden palveluita ja etuuksia.
Selvityksen mukaan pitkään jatkunut syntyvyyden aleneminen on ajankohtainen paitsi Suomessa myös Euroopassa ja koko maailmassa. Väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Suomessa on iso ero toivotun ja lopullisen lapsiluvun välillä: toiveiden lapsiluku on toteutunutta suurempi.
”Suomalainen perhepolitiikka on tutkitusti tukenut niin hyvinvointia kuin syntyvyyttä ja on edelleen tärkeä. Nykyinen lasku johtuu kuitenkin ennen kaikkea siitä, että esikoisia syntyy vähemmän ja lapsettomien osuus on kasvanut. Siksi tarvitaan myös perheellistymistä tukevia politiikkatoimia,” sanoo Rotkirch.
Hallitus haluaa vahvistaa yhteiskunnan lapsimyönteisyyttä
Hallituksen tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyttä sekä etsiä toimenpiteitä, jotka voisivat vaikuttaa positiivisesti syntyvyyteen. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti kesäkuussa työryhmän valmistelemaan väestöpoliittista ohjelmaa. Työryhmän tehtävänä on koota lyhyen ja pitkän tähtäimen toimenpiteitä, joilla voitaisiin tukea halutun lapsiluvun saavuttamista ja kohentaa syntyvyyttä.
Selvityshenkilö Anna Rotkirchin selvitys toimii työryhmätyön yhtenä aineistona. Lisäksi työryhmä kuulee asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Ohjelman on tarkoitus valmistua kevään 2025 puoliväliriiheen mennessä.
”Syntyvyys on laskenut Suomessa viime vuosina historiallisen matalalle tasolle. Hallitus on käynnistänyt väestöpoliittisen ohjelman, jotta voimme löytää keinoja pysäyttää syntyvyyden lasku ja tukea lapsitoiveiden toteutumista. Ymmärrämme, että politiikan keinot ovat rajallisia näin yksityisellä maaperällä, mutta selvityshenkilön ehdotukset tuovat tarpeellista konkretiaa syntyvyyskeskusteluun. Toivoa tarvitaan!” sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
”Konkreettisia asioita tehdään jo! Hallitus antaa tänään esityksen hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttamisesta merkittävästi korotettuina”, Grahn-Laasonen lisää.
Työryhmässä on edustajia sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä valtioneuvoston kansliasta. Työryhmään kuuluu asiantuntijoita myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Työterveyslaitoksesta, Eläketurvakeskuksesta, Kelasta ja Tilastokeskuksesta. Puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Tutkimusprofessori Anna Rotkirch laati sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvityksen, joka kartoittaa syntyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ja mahdollisia keinoja tukea lasten saamista.
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchin selvitys sisältää tilannekatsauksen syntyvyyden laskun syistä sekä 20 toimenpide-ehdotusta, joilla voitaisiin tukea ihmisiä pääsemään lähemmäksi haluamaansa lapsilukua. Selvityksessä käsitellään muun muassa terveyspolitiikan, koulutuspolitiikan ja palvelutarjonnan merkitystä syntyvyyteen.
Toimenpide-ehdotukset koskevat muun muassa lasten ajoitusta elämänkulussa, hedelmällisyystietoisuutta, arjen elämänhallinnan ja parisuhteiden tukemista sekä vauva- ja lapsiperheiden palveluita ja etuuksia. Selvityksen mukaan pitkään jatkunut syntyvyyden aleneminen on ajankohtainen paitsi Suomessa myös Euroopassa ja koko maailmassa. Väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Suomessa on iso ero toivotun ja lopullisen lapsiluvun välillä: toiveiden lapsiluku on toteutunutta suurempi. ”Suomalainen perhepolitiikka on tutkitusti tukenut niin hyvinvointia kuin syntyvyyttä ja on edelleen tärkeä. Nykyinen lasku johtuu kuitenkin ennen kaikkea siitä, että esikoisia syntyy vähemmän ja lapsettomien osuus on kasvanut. Siksi tarvitaan myös perheellistymistä tukevia politiikkatoimia,” sanoo Rotkirch.
Hallitus haluaa vahvistaa yhteiskunnan lapsimyönteisyyttäHallituksen tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyttä sekä etsiä toimenpiteitä, jotka voisivat vaikuttaa positiivisesti syntyvyyteen. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti kesäkuussa työryhmän valmistelemaan väestöpoliittista ohjelmaa. Työryhmän tehtävänä on koota lyhyen ja pitkän tähtäimen toimenpiteitä, joilla voitaisiin tukea halutun lapsiluvun saavuttamista ja kohentaa syntyvyyttä.Selvityshenkilö Anna Rotkirchin selvitys toimii työryhmätyön yhtenä aineistona. Lisäksi työryhmä kuulee asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Ohjelman on tarkoitus valmistua kevään 2025 puoliväliriiheen mennessä. ”Syntyvyys on laskenut Suomessa viime vuosina historiallisen matalalle tasolle.
Hallitus on käynnistänyt väestöpoliittisen ohjelman, jotta voimme löytää keinoja pysäyttää syntyvyyden lasku ja tukea lapsitoiveiden toteutumista. Ymmärrämme, että politiikan keinot ovat rajallisia näin yksityisellä maaperällä, mutta selvityshenkilön ehdotukset tuovat tarpeellista konkretiaa syntyvyyskeskusteluun. Toivoa tarvitaan!” sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.”Konkreettisia asioita tehdään jo!
Hallitus antaa tänään esityksen hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttamisesta merkittävästi korotettuina”, Grahn-Laasonen lisää. Työryhmässä on edustajia sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä valtioneuvoston kansliasta. Työryhmään kuuluu asiantuntijoita myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Työterveyslaitoksesta, Eläketurvakeskuksesta, Kelasta ja Tilastokeskuksesta. Puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote, valtioneuvosto.
GIPHY App Key not set. Please check settings