EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tänään keskustelemaan mm. ulkorajavalvonnasta

EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tänään Luxembourgiin oikeus- ja sisäasioiden neuvostoon, jossa käsitellään ajankohtaisia turvallisuushaasteita, kuten ulkoisten konfliktien vaikutuksia ja EU:n
ulkorajavalvonnan kehittämistä. Suomea kokouksessa edustaa liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne.

Kokouksessa keskeisenä keskustelunaiheena on Schengen-alueen turvallisuus. Ministerit tarkastelevat Schengen-syklin 2024-2025 prioriteettien toimeenpanoa ja ulkorajavalvonnan häiriönsietokyvyn parantamista. Schengen-alueen toimivuus on riippuvainen tehokkaasta rajavalvonnasta, ja erityisesti muuttuvan turvallisuusympäristön vuoksi rajavalvontaa tulee kehittää.

Suomi tukee vahvempaa Frontexia ja rajavalvonnan kehittämistä

Ministeri Ranne korosti Suomen tukevan toimia, jotka vahvistavat Schengen-alueen turvallisuutta ja toimintakykyä. ”Näemme, että Frontexin toimintakykyä ja mandaattia voisi kehittää vielä enemmän. On tärkeää, että EU-maat voivat hyödyntää Frontexin pysyviä joukkoja joustavasti esimerkiksi laajamittaisen maahantulon tilanteissa,” Ranne totesi.

Frontexin rooli rajaturvallisuuden ylläpitäjänä on erityisen merkittävä kriisitilanteissa, joissa suuria määriä ihmisiä voi saapua EUrajoille samanaikaisesti.Ranne muistutti myös Suomen itärajan strategisesta merkityksestä. ”Suomen itäraja on samalla EU:n ja Naton pisin ulkoraja Venäjän kanssa ja näin ollen äärettömän tärkeä koko Euroopalle.” Tämä raja on keskeinen osa EU:n ja Naton puolustusta sekä rajaturvallisuutta, ja sen vahvistaminen on koko unionin etu.

Ulkoiset konfliktit ja niiden vaikutukset EU:n sisäiseen turvallisuuteen

Kokouksessa käsitellään myös ulkopuolisten konfliktien, kuten Lähi-idän ja Ukrainan, vaikutuksia Euroopan turvallisuuteen. EU:n puolivuosittain julkaistavan terrorismin uhka-arvion mukaan Lähi-idän konflikti on lisännyt turvallisuusuhkia EU:ssa, ja ministerit keskustelevat keinoista, joilla voidaan estää näiden uhkien leviämistä EU-alueelle.

Ministeri Ranne korosti, että ulkoisten konfliktien vaikutusta Suomen ja Euroopan turvallisuuteen arvioidaan jatkuvasti. Erityisesti muuttoliikepaine voi kasvaa konfliktien seurauksena. ”Meidän on varauduttava siihen, että Eurooppaan kohdistuu muuttoliikepaine, jolla voi olla vaikutuksia sisäiselle turvallisuudellemme,” Ranne totesi ja lisäsi, että Suomi tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisesti torjuakseen maahan kohdistuvia uhkia.

Sota Ukrainassa on kestänyt jo kaksi ja puoli vuotta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti Euroopan turvallisuusjärjestelmään. Suomi aikoo jatkaa tukeaan Ukrainalle niin kauan kuin tilanne vaatii. ”Ukraina tarvitsee paitsi tykkejä, myös soppatykkejä,” Ranne kiteytti, viitaten maan tarpeeseen sekä sotilaallisen että siviiliavun suhteen talven lähestyessä.

EU:n paluupolitiikka tehostamisen kohteena

Lisäksi kokouksessa keskustellaan EU
paluupolitiikan tehostamisesta. Tavoitteena on parantaa palautusten turvallisuutta, vahvistaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ja kehittää EU-lainsäädäntöä siten, että palautukset voidaan toteuttaa tehokkaammin ja turvallisemmin. Tämä on osa laajempaa pyrkimystä vahvistaa EU:n
kykyä hallita muuttoliikettä ja sisäisiä turvallisuusuhkia.

Luxembourgissa käytävät keskustelut ovat osa EU:n
laajempaa pyrkimystä vastata kasvaviin turvallisuushaasteisiin, jotka ovat seurausta sekä unionin sisäisistä että ulkoisista tekijöistä.

Lähde: Valtioneuvosto