Suomi pyytää EU:lta toista maksatusta elpymis- ja palautumissuunnitelmalleen

Suomi katsoo saavuttaneensa lisää elpymis- ja palautumissuunnitelmansa välitavoitteita. Valtiovarainministeriö lähetti toisen maksupyynnön Euroopan komission arvioitavaksi perjantaina 11. lokakuuta.

Pyynnön kokonaissumma on 437 miljoonaa euroa. Summasta vähennetään kuitenkin Suomen saamia ennakkomaksuja, joten Suomi voi saada tämän pyynnön perusteella noin 378 miljoonaa euroa. Ehtona maksulle on, että Suomi on saavuttanut maksupyyntöön liittyvät välitavoitteet ja tavoitteet komission hyväksymällä tavalla.

Aiemmin Suomi on saanut ennakkomaksuina yhteensä noin 296 miljoonaa euroa ja ensimmäisen maksupyyntönsä perusteella noin 202 miljoona euroa. Suomi tekee tämän jälkeen vielä neljä maksupyyntöä.

Perusteena 27 välitavoitetta

Maksupyynnön perusteena on elpymis- ja palautumissuunnitelman 27 välitavoitetta, jotka liittyvät muun muassa

• viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämiseen
• rautatieliikenteen digitalisointiin
• liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen
• täyssähköauton tai ladattavan hybridiauton lataamisen verovapauteen tuloverotuksessa
• peltojen kipsikäsittelyyn
• työvoimapalveluihin sekä työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittamiseen
• jatkuvan oppimisen uudistukseen ja koulutuspaikkojen lisäämiseen
• tutkimusinfrastruktuurien rahoitukseen
• kärkiteknologiainvestointeihin (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta)
• yritysten kansainvälisen kasvun tukemiseen ja matkailualan kehittämiseen
• kulttuuri- ja luovien alojen uudistamiseen
• Ahvenanmaan uusiutuvan energian investointeihin.

Mitä seuraavaksi?

Euroopan komissiolla on 2–3 kuukautta aikaa arvioida Suomen maksupyyntö. Sen jälkeen komissio julkistaa alustavan arvion siitä, onko Suomi saavuttanut välitavoitteensa. Maksupyynnön hyväksymisestä päättävät EU:n jäsenmaat niin sanotussa komiteamenettelyssä.

Elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, joka vauhdittaa uudistuksia ja investointeja. Ohjelman rahoitus tulee pääosin EU:n elpymisvälineestä.

Lähde valtiovarainministeriö