Eduskunnan suuri valiokunta on hyväksynyt valtioneuvoston kannan Itämeren kalastuskiintiöistä vuodelle 2025, jotka määritetään kansainvälisissä neuvotteluissa. Päätös perustuu Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellisiin suosituksiin, ja valiokunta korostaa, että päätöksenteossa tulee huomioida kalakantojen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Kannan hyväksynnän yhteydessä esitettiin kuitenkin kaksi eriävää mielipidettä, joista toisen jättivät vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat ja toisen keskustan kansanedustajat Riipinen ja Lintilä.
Silakan kalastuskiintiöt kasvavat merkittävästi
Valiokunta tukee valtioneuvoston ehdotusta kasvattaa Pohjanlahden silakan kalastuskiintiötä ICES:N suositusten mukaisesti. Vuoden 2025 kiintiö nousisi 21–36 prosentilla, ollen 66 446–74 515 tonnia. Tämä kasvu on merkittävä verrattuna vuoden 2024 ennätyksellisen pieneen kiintiöön. Silakka on taloudellisesti tärkein kalalaji Suomen kalataloudelle, ja kiintiön lisäys parantaa kalastuselinkeinon ja silakan jalostusteollisuuden toimintaedellytyksiä huomattavasti.
Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakkakiintiöt noudattavat myös ICES:n suosituksia. EU:n kokonaiskiintiöksi on esitetty 83 881–111 034 tonnia, mikä merkitsisi 108 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kiintiön kasvu johtuu muun muassa kahden edellisvuoden alhaisesta kalastuskuolleisuudesta ja vahvasta 2022 vuosiluokasta.
Lohikantojen suojeleminen keskiössä
Lohikantojen vahvistaminen on Suomen selkeä prioriteetti Itämeren kalastussääntelyssä. Vuoden 2025 lohikiintiöksi Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella on esitetty 34 787 lohta, josta Suomen osuus olisi 8 989 lohta. Tämä merkitsee lähes 50 prosentin vähennystä vuoden 2024 kiintiöön verrattuna. Vaikka lohikiintiön pienentäminen on taloudellisesti haasteellista, päätös on välttämätön, sillä Pohjanlahden lohikantojen tilanne on heikentynyt. Emokalamäärät ja nousulohien määrät Tornionjoessa ja Simojoessa ovat olleet viime vuosina huolestuttavan alhaisia.
Nuorten lohien kuolleisuuden syitä ei vielä tarkalleen tiedetä, mutta valiokunta painottaa, että kansalliset toimet voivat olla avainasemassa lohikantojen vahvistamisessa. Näihin toimiin kuuluvat vaelluskalojen reittien kunnostaminen, nousuesteiden poistaminen sekä kutualueiden rauhoittaminen. Myös kalastusrajoituksia jokisuualueilla saatetaan joutua harkitsemaan.
Itämeren tila huolenaiheena
Suuri valiokunta kiinnittää huomiota Itämeren ekosysteemin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin kalakantojen tilaan. Vaikka kalastus ei ole viime vuosina ollut määräävin tekijä kalakantojen heikkenemisessä, kalastuksen sääntely on lyhyellä aikavälillä ainoa keino vaikuttaa tilanteeseen. Valiokunta korostaa, että kalakantojen heikkeneminen johtuu pitkälti Itämeren ekosysteemissä ja ravintoverkoissa tapahtuneista muutoksista, jotka heijastuvat suoraan kalojen lisääntymiseen ja selviytymiseen.
Erityisenä huolenaiheena on lohenkalastuksen sääntelyn valvonta. Valiokunta painottaa, että laitonta lohenkalastusta ei tule sallia, ja että lohenkalastuskiellon noudattamista Itämeren pääaltaalla on tehostettava. Lisäksi valiokunta tukee monivuotisen lohenhoitosuunnitelman laatimista Itämerelle. Tämä ei ainoastaan tukisi lohikantojen suojelua, vaan turvaisi myös kalastusmatkailun tulevaisuutta valiokunnan mukaan.
Lähde: Eduskunta
GIPHY App Key not set. Please check settings