Seksuaalisen hyväksikäytön esiintymistä on tutkittu enemmän uhrin näkökulmasta kuin tekijän ammatin perusteella. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyt osoittavat, että lapset ja nuoret kokevat seksuaalista häirintää tai väkivaltaa usein lähipiirissä tai verkossa, mutta ne eivät erottele tekijöiden ammattiryhmiä. Toisaalta kansainväliset raportit, kuten Australiassa tehty tutkimus lasten hyväksikäytöstä laitoksissa, viittaavat siihen, että uskonnollisissa yhteisöissä (erityisesti katolisessa kirkossa) ja muissa auktoriteettiasemiin liittyvissä ympäristöissä, kuten kouluissa tai hoitolaitoksissa, on raportoitu merkittäviä määriä tapauksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tietty ammatti itsessään olisi ”eniten” edustettuna, vaan pikemminkin se, että tietyissä ammateissa on ollut olosuhteita, jotka mahdollistavat väärinkäytökset.
Ammattiryhmistä, joissa seksuaalista hyväksikäyttöä on ainakin raportoitu tai epäilty esiintyvän, voidaan mainita seuraavia:
Opettajat ja valmentajat: Näissä ammateissa on valtasuhde oppilaiden tai valmennettavien kanssa, mikä voi luoda otolliset olosuhteet hyväksikäytölle. Suomessa on ollut yksittäisiä tapauksia, joissa opettajia tai valmentajia on tuomittu seksuaalirikoksista.
Uskonnolliset johtajat: Katolisen kirkon hyväksikäyttöskandaalit ovat tunnettuja maailmanlaajuisesti, ja myös Suomessa on ollut yksittäisiä tapauksia, joissa uskonnollisiin yhteisöihin liittyviä henkilöitä on syytetty.
Sosiaalityöntekijät ja lastensuojelun työntekijät: Näillä aloilla työskennellään haavoittuvien lasten ja nuorten kanssa, ja vaikka tapaukset ovat harvinaisia, väärinkäytösten mahdollisuus on olemassa.
Hoitoalan työntekijät: Lääkärit, hoitajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset työskentelevät usein haavoittuvien ihmisten, kuten lasten, vanhusten tai vammaisten, parissa. Esimerkiksi historialliset tapaukset, kuten Jimmy Savile -skandaali Britanniassa, osoittavat, miten hoitoympäristö voi altistaa väärinkäytöksille.
On tärkeää huomata, että seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole sidottu itse ammattiin, vaan pikemminkin siihen, millaiset mahdollisuudet ammatti tarjoaa vallan väärinkäytölle ja hiljaisuuden kulttuurille. Usein tekijät ovat henkilöitä, joilla on auktoriteettia tai pääsy haavoittuviin ryhmiin, ja uhrit eivät aina uskalla tai pysty raportoimaan kokemuksiaan. Suomessa poliisin tilastojen mukaan vuonna 2023 seksuaalirikoksista tuomittiin 910 henkilöä, mutta näitä tietoja ei jaotella ammatin mukaan.
GIPHY App Key not set. Please check settings