Uusi tutkimus paljastaa, että Kongon sademetsissä elävät ihmisen lähimmät sukulaiset bonobot, haastavat perinteiset käsitykset eläinkunnan valtarakenteista. Vaikka urokset ovat fyysisesti suurempia, naaraat hallitsevat yhteisöjä muodostamalla vahvoja liittoumia. Tämä yhteisöllisyys antaa heille etulyöntiaseman ruokailussa, lisääntymisessä ja sosiaalisessa asemassa.
Harvardin yliopiston Martin Surbeckin ja tutkija Barbara Fruthin johtama tutkimus perustuu yli 30 vuoden havaintoihin kuudesta bonoboyhteisöstä Kongon demokraattisessa tasavallassa. Tutkimus julkaistiin Nature -lehdessä
Naaraiden liittoumat ja niiden vaikutus
- Yhteistyö: 85 % havaituista liittoumista kohdistui urosten aggressiivisuuden hillitsemiseen.
- Sosiaalinen asema: Naaraat, jotka osallistuivat useammin liittoumiin, saavuttivat korkeamman aseman yhteisössä.
- Ruokailu ja lisääntyminen: Naaraat hallitsevat ruokailua ja päättävät lisääntymiskumppaneistaan, mikä on harvinaista eläinkunnassa.
Tutkimus haastaa käsityksen siitä, että urosten valta-asema on biologinen normi. Se viittaa siihen, että yhteistyö ja liittoumat ovat olleet keskeisiä myös ihmisen evoluutiossa. Biologinen antropologi Laura Lewis toteaa, että ”ihmiset ja esi-isämme ovat todennäköisesti käyttäneet liittoumia vallan rakentamiseen ja ylläpitämiseen miljoonien vuosien ajan”
Bonobojen käyttäytyminen tarjoaa uuden näkökulman sosiaaliseen dynamiikkaan ja sukupuolten välisiin suhteisiin eläinkunnassa. Se osoittaa, että yhteistyö ja solidaarisuus voivat olla tehokkaita keinoja vallan saavuttamiseen ja ylläpitämiseen.
GIPHY App Key not set. Please check settings