Demokratiaan kyllästyneitä, vaihtoehtoista yhteiskuntajärjestelmää etsiviä pidätetty Saksassa

Saksassa on jälleen osoitettu, että vaihtoehtoisia yhteiskuntamalleja ei suvaita – ei edes silloin, kun ne perustuvat pasifistisiin tai vaihtoehtoisiin arvoihin. Bild-lehden artikkelin mukaan Toukokuun 13. päivänä 2025 Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt (CSU) määräsi ”Königreich Deutschland” -järjestön kiellettäväksi ja sen johtajat pidätettäviksi. Tämä järjestö, joka oli osa laajempaa Reichsbürger-liikettä, oli perustettu vuonna 2012 Peter Fitzekin toimesta. Fitzek oli julistautunut ”Saksan kuninkaaksi” ja pyrki rakentamaan vaihtoehtoisen valtion, jossa oli oma perustuslaki, valuutta, pankkijärjestelmä ja henkilöllisyystodistukset

Vaikka järjestön toiminta saattoi vaikuttaa ulkopuolisista erikoiselta, sen tavoitteena oli luoda vaihtoehtoinen yhteiskuntamalli, joka kyseenalaisti nykyisen valtiollisen järjestelmän. Järjestön jäsenet uskoivat, että he elivät edelleen Saksan keisarikunnan aikaisessa valtiossa ja että nykyinen liittotasavalta oli laiton.

Sisäministeri Dobrindtin mukaan järjestö muodosti ”vastavaltion”, joka uhkasi Saksan demokraattista järjestystä. Hän perusteli kiellon sillä, että järjestö oli rakentanut rinnakkaisia valtiollisia rakenteita ja toimi rikollisesti. Tämä toimenpide on osa laajempaa pyrkimystä torjua ääriliikkeitä, jotka uhkaavat maan turvallisuutta.

Vaikka järjestön toiminta oli kiistanalaista, sen jäsenten pidättäminen ja järjestön kieltäminen herättävät kysymyksiä sananvapauden ja vaihtoehtoisten yhteiskuntamallien hyväksynnän rajoista. Onko demokraattisessa yhteiskunnassa tilaa vaihtoehtoisille näkemyksille, vai tukahdutetaanko ne viranomaistoimin?

Tämä tapaus osoittaa, että Saksassa ei suvaita järjestöjä, jotka haastavat nykyisen valtiollisen järjestelmän, vaikka ne toimisivatkin ilman väkivaltaa. Se herättää kysymyksen siitä, missä määrin demokratia sietää vaihtoehtoisia näkemyksiä ja järjestelmiä.

Saksan poliittinen ilmapiiri on kiristynyt entisestään, kun maan toiseksi suurin puolue, oikeistopopulistinen AfD (Alternative für Deutschland), on joutunut viranomaisten tarkkailuun. Toukokuussa 2025 Saksan sisäinen tiedustelupalvelu, Bundesamt für Verfassungsschutz (BfV), luokitteli AfD:n ”todistetuksi oikeistoradikaaliksi pyrkimykseksi”, mikä mahdollistaa puolueen tehostetun valvonnan ja rahoituksen rajoittamisen.

Tämä luokittelu on herättänyt laajaa keskustelua puolueen mahdollisesta kieltämisestä. Useat poliitikot ovat ilmaisseet huolensa AfD:n vaikutuksesta Saksan demokraattiseen järjestykseen, ja keskustelu puolueen lakkauttamisesta on käynnissä. Kansleri Friedrich Merz on kuitenkin varoittanut, että puolueen kieltäminen ei ratkaise sen suosiota, ja korostanut tarvetta käsitellä AfD:n kannattajien huolia poliittisen keskustelun kautta.

Tämä kehitys herättää kysymyksiä siitä, missä määrin demokratia sietää vaihtoehtoisia näkemyksiä ja järjestelmiä. Onko demokraattisessa yhteiskunnassa tilaa vaihtoehtoisille näkemyksille, vai tukahdutetaanko ne viranomaistoimin? Saksan tilanne osoittaa, että demokratian nimissä voidaan rajoittaa vaihtoehtoisia näkemyksiä ja järjestelmiä, mikä herättää huolta sananvapauden ja poliittisen monimuotoisuuden tulevaisuudesta. Kysymys taitaakin olla siinä, onko demokratiasta, kansanvallasta kansalaisten mahdoton päästä eroon? Se että äänestettäisiin demokraattisesti demokratiasta luopumisesta kuulostaa paradoksilta.