EU:n koronapandemian jälkeinen elpymispaketti (Next Generation EU) markkinoitiin koko Euroopan yhteisenä vastauksena kriisiin. Todellisuudessa kyseessä oli kuitenkin historiallinen tulonsiirto, jossa Pohjois-Euroopan maat – Suomi mukaan lukien – päätyivät rahoittamaan Etelä-Euroopan hankkeita.
Suomi maksaa elpymispaketista yhteensä noin 6,6 miljardia euroa. Tästä maalle itselleen palautuu vain noin 2,1 miljardia. Loppuosa menee muiden maiden hyväksi. Maksut jatkuvat vuoteen 2058 asti.
Samaan aikaan esimerkiksi Espanja on jo saanut 48 miljardia euroa elpymisavustuksia. Italia taas suunnittelee rakentavansa elpymisrahalla jopa 11 miljardin euron siltaa Sisilian ja mantereen välille.
Kysymys kuuluu: mitä Suomi sai?
Valtiovarainministeri Riikka Purra on tiivistänyt tilanteen poikkeuksellisen suorasanaisesti facebookissa
“Ja ajatelkaa, että koko elpymisveivauksen maksaminen on vasta edessä. Kyseessä on Suomen taloushistorian surkein vapaaehtoinen diili.”
Hänen mukaansa on hämmentävää, että tällaisen järjestelyn kritisoimista pidetään yhä EU-vastaisuutena, vaikka kyse on pragmaattisesta ja taloudellisesti perustellusta arvostelusta.
Elpymispaketti perustui EU:n yhteiseen lainanottoon. Lainaa otettiin 750 miljardia euroa, josta 390 miljardia jaettiin avustuksina – ilmaisena rahana – jäsenmaille. Jakoperusteet eivät pohjautuneet maksuihin tai tuhojen laajuuteen, vaan väestömäärään ja työttömyyteen.
Suomi joutui maksamaan enemmän, koska se on vakaa, pieni ja menestynyt maa. Meidän palkintomme tästä oli se, että saamme vähemmän kuin muut – ja joudumme maksamaan enemmän. Ei ole liioittelua sanoa, että Suomi rahoittaa Etelä-Euroopan infrastruktuurihankkeita.
Suomen osuus maksuista venyy usean vuosikymmenen ajalle. Arviolta jokainen suomalainen maksaa elpymispaketista noin 1 200 euroa vuoteen 2058 mennessä – olitpa saanut mitään vastineeksi tai et. Lapsesi ja lapsenlapsesi maksavat edelleen siitä, että Italia voi rakentaa siltoja ja Espanja kuroa budjettiaan umpeen.
Onko tämä solidaarisuutta vai hyväuskoisuutta?
EU-päätöksenteossa Suomella on rajallisesti sananvaltaa, mutta maksumiehen rooli kyllä kelpaa. Tätä ei voi enää peittää puheella ”eurooppalaisesta yhteishengestä”. Kyse on järjestelmästä, jossa vastuulliset maksavat ja vastuuttomat saavat.
Elpymispaketti on osoitus siitä, että Euroopan unioni on siirtynyt kriisiavusta pysyvämpään tulonsiirtounioniin. Tämä ei ollut se unioni, johon suomalaiset liittyivät.
GIPHY App Key not set. Please check settings