Eurooppa on edelleen jakautunut siitä, kuinka tukea Ukrainaa ja vahvistaa puolustustaan Venäjän hyökkäyksen varalta, kun hätäkokous päättyi ilman yksimielisyyttä torstaina.
Ukrainan tukemiseksi tehdyn julkilausuman allekirjoitti kaikki EU:n 27 jäsenvaltiota yhtä lukuun ottamatta. Yhden maan, jonka epäillään olevan Unkari, katsotaan pitäneen pintansa.
Kun johtajat lupasivat lisätä puolustusmenoja, suurvallat eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, miltä tuki Ukrainalle voisi näyttää ja kuinka Euroopan tulisi sopeutua uuteen maailmanjärjestykseen, jossa Yhdysvaltojen presidenttinä toimii Donald Trump.
”Eurooppa on heikko ilman Yhdysvaltoja”, Bulgarian pääministeri Rosen Zhelyazkov kertoi toimittajille torstaina. Hän lisäsi, että toivoo ”Yhdysvaltojen pysyvän sitoutuneina kollektiiviseen turvallisuuteemme, joka perustuu yhteisiin arvoihin”.
Eräs merkittävä kiistakapula Euroopan maiden välillä oli noin 227 miljardin dollarin arvoisten jäädytettyjen Venäjän keskuspankkivarantojen takavarikointi. Nämä varat on pidetty Euroopan rahoitusjärjestelmässä Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.
Ukraina sekä jotkin sen naapurimaat, kuten Puola ja Baltian maat (Viro, Latvia ja Liettua), ovat vaatineet Venäjän rahojen takavarikoimista Ukrainan jälleenrakennuksen rahoittamiseksi. Belgia, Ranska ja Saksa ovat kuitenkin varoittaneet, että useat oikeudelliset esteet voivat haitata tätä suunnitelmaa ja että tällainen toiminta saattaa horjuttaa luottamusta eurovaluuttaan.
”Suosittelen erittäin varovaisuutta näiden jäädytettyjen varojen osalta”, Belgian pääministeri Bart De Wever sanoi torstain huippukokouksessa.
”Haluan varoittaa, että maat, jotka jo vaativat näiden varojen takavarikoimista, tulee olla tietoisia taloudellisista riskeistä. Tämä voi järkyttää maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää. Asiaa ei tulisi ottaa kevyesti”, hän lisäsi.
Tähän mennessä G7-maat ovat käyttäneet noin 50 miljardia dollaria Ukrainan avustamiseen käyttämällä Venäjän jäädytettyjen varojen kertynyttä korkoa. Nämä varat pysyvät jäädytettyinä ”kunnes Venäjä lopettaa hyökkäyksensä ja maksaa aiheuttamansa vahingot”, G7 on aiemmin todennut.
Saksa: Puolustuskyvyn vahvistaminen on avainasemassa
Saksan ulkoministeri Friedrich Merz, jonka kristillisdemokraattinen puolue voitti viime kuun vaalit, kannatti jyrkkää puolustuskyvyn lisäämistä Euroopassa.
”Euroopassa voi olla rauha vain, jos olemme vahvoja”, Merz kirjoitti X:ssä.
Saksan todennäköinen seuraava liittokansleri ei ollut paikalla kokouksessa, mutta tapasi Euroopan virkamiehiä Brysselissä. Maan ulosmarssiva liittokansleri Olaf Scholz kertoi kokoukselle, että Saksa on nopeasti vahvistamassa puolustuskykyjään, ja kehotti koko Euroopan tekemään samoin.
Scholz sanoi myös tukevansa konkreettisia ehdotuksia tulitaukoon Ukrainassa sekä vankien vaihtoa, joka voisi ”luoda perustan tulitauolle”.
Ranska: Ydinaseet voivat toimia pelotteena
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on todennut, että Ranska voisi käyttää huomattavaa ydinarsenaaliaan pelotteena suojellakseen Eurooppaa Venäjän uhilta.
Ranska on yksi harvoista maista, jotka ovat ilmaisseet halunsa lähettää joukkoja Ukrainaan. Macron on myös ollut yksi Trumpin Ukrainan-politiikan äänekkäimmistä kriitikoista.
Ranska on ilmoittanut nopeuttavansa sotilasavun toimittamista Ukrainalle Yhdysvaltojen keskeytettyä avun jakamisen.
Unkari: Erimielisyydet Ukrainan tuesta
Unkari on ollut yksi Ukrainan-vastaisimmista maista sodan alusta lähtien, ja pääministeri Viktor Orbánia ei ehkä oteta mukaan huippukokouksen päätelmään Ukrainasta.
Jos Unkari ei allekirjoita huippukokouksen Ukrainan-päätelmää, se saattaa johtaa siihen, että yhteisessä tekstissä käytetään voimakkaampaa kieltä, jopa Ukrainan jäsenyyden edistämiseksi EU:ssa.
Baltian maat: Ranskan ydinaseehdotus herätti kiinnostusta
Monet Venäjän rajanaapurimaat ovat olleet tiukimpia puolustusmenojen lisäämisen kannalla. Ranskan ehdotus ydinaseiden käytöstä Euroopan suojelussa herätti kiinnostusta Baltian maissa.
”Erittäin mielenkiintoinen idea”, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda kuvasi suunnitelmaa.
Viro, Latvia ja Liettua ovat kaikki EU:n jäseniä ja vaativat, että Ukraina liittyisi myös unionin jäseneksi mahdollisimman pian.
”Ukrainan liittyminen EU:hun on tärkeä turvatakuu Ukrainan tulevaisuudelle”, Liettuan delegaatio totesi.
Kokouksen päättyessä Euroopan yhtenäisyys Ukrainan tuen suhteen jäi haavoittuvaksi, ja maailmanlaajuiset seuraukset ovat edelleen epävarmoja.
Lähde: Nypost
GIPHY App Key not set. Please check settings