Eurooppalainen raideleveys tulossa Pohjois-Suomeen – tavoitteena vahvistaa sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta

Väylävirasto esitteli tiistaina 11. kesäkuuta 2025 järjestetyssä raideleveysseminaarissa tuoreimmat päätulokset selvityksestä, joka tarkastelee Euroopassa yleisesti käytössä olevan 1 435 mm:n raideleveyden ulottamista Pohjois-Suomeen. Selvityksen tärkein johtopäätös on selvä: siirtyminen kapeampaan raideleveyteen palvelisi ennen kaikkea sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta – ei siviililiikenteen tarpeita.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne korosti tilaisuudessa turvallisuuspolitiikan nousseen keskiöön nykyisen hallituksen liikennepoliittisessa strategiassa.

– Kiristynyt geopoliittinen tilanne ja Suomen asema Naton etulinjan maana edellyttävät, että infrastruktuurimme toimii myös poikkeusoloissa. Pohjois-Suomi tarvitsee erityisiä panostuksia, ja kiireellisin niistä on siirtymä eurooppalaiseen raideleveyteen, Ranne totesi.

Sotilaallinen liikkuvuus etusijalla

Väyläviraston selvitys esittää, että eurooppalainen raideleveys tuotaisiin Suomeen rinnakkaisena raiteena nykyisten 1 524 mm:n levyisten ratojen viereen – paikoin raiteet myös limitettäisiin. Taloudellisesti investointi on mittava: pelkästään Pohjois-Suomen kattava siirtymä kuormauspaikkoineen ja varikkoineen maksaisi arviolta 3,2 miljardia euroa. Mikäli mukaan lisätään myös uusi Kolari–Svappavaara-yhteys, nousee kustannusarvio 4,8 miljardiin euroon. Rajalta Ouluun ja Rovaniemelle rakennettavan yhteyden hinta olisi noin 1,5 miljardia euroa.

Vaikka selvityksen mukaan kustannukset eivät ole perusteltavissa siviilikäytön hyödyillä, sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden merkitystä ei voida vähätellä. Näiden osalta ei toistaiseksi ole esitetty tarkkoja määrällisiä arvioita, mutta jatkoselvityksissä huomio pyritään laajentamaan myös elinkeinoelämän tarpeisiin.

EU ja Nato painostavat – TEN-T-asetus tuo velvoitteita

EU:n TEN-T-asetus velvoittaa jäsenmaita selvittämään mahdollisuudet siirtyä eurooppalaiseen raideleveyteen, mikäli nykyinen poikkeaa siitä. Suomella on vuoteen 2027 asti aikaa laatia konkreettinen suunnitelma siirtymästä. Komissio on jo viestinyt, että tulevissa rahoituskausissa sotilaallisen liikkuvuuden merkitys painottuu entistä enemmän – ja näin ollen Suomi voisi saada huomattavaa EU-tukea ratahankkeeseen.

Myös Nato odottaa Suomelta toimenpiteitä. Puolustushallinnon mukaan erityisesti Tornion ja Haaparannan nykyinen siirtokuormauskapasiteetti on yksi merkittävimmistä pullonkauloista sotilaallisessa liikkuvuudessa. Eurooppalainen raideleveys nähtäisiin ratkaisuna tähän ongelmaan.

Rail Nordica etenee – ensivaiheeseen 20 miljoonaa euroa

Hallitus päätti kevään puoliväliriihessä osoittaa 20 miljoonaa euroa Rail Nordica -hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen. Tällä summalla käynnistetään suunnittelu Haaparanta–Tornio–Kemi-yhteydelle. Lisäksi pohditaan jatkosuunnittelua Ouluun ja Rovaniemelle saakka.

Rail Nordica -hankkeen päätavoitteet ovat sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen ja huoltovarmuuden vahvistaminen, mutta myös elinkeinoelämän tukeminen Pohjoismaissa. Hankkeella halutaan vastata paitsi Naton, myös EU:n odotuksiin.

Suomen pitkään poikkeuksellinen raideleveys voi siis olla muuttumassa – ei niinkään markkinatalouden tai matkustajaliikenteen vaatimuksesta, vaan kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuden ehdoilla.