Finlayson ja Makia konkurssiin – oliko arvojen protestointi kohtaloksi?

Finlayson ja Makia ovat hakeutuneet konkurssiin. Molemmat yritykset ilmoittivat asiasta torstaina iltapäivällä. Päätös on herättänyt vilkasta keskustelua: johtuivatko konkurssit puhtaasti taloudellisista vaikeuksista – vai pelasiko myös arvoihin perustuva protesti ratkaisevaa roolia?

Finlayson ja Makia ilmoittivat vuonna 2021 vetäytyvänsä yhteistyöstä suuren kotimaisen tavarataloketjun kanssa. Syynä olivat tavaratalon omistajan esittämät poliittiset ja ideologiset näkemykset, joita yritykset eivät kokeneet jakavansa. Protesti sai osakseen sekä kiitosta että kritiikkiä. Brändit halusivat profiloitua vastuullisina ja arvojohdettuina toimijoina – mutta kohtasivatko ne samalla kuluttajien vastareaktion?

Aluksi liike nähtiin esimerkkinä siitä, kuinka yritys voi toimia periaatteidensa mukaisesti. Sittemmin sekä Finlayson että Makia alkoivat kuitenkin kärsiä laskevista myynneistä, kasvavista kuluista ja kiristyneestä kilpailusta, erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Voiko siis olla, että arvojen korostaminen ajoi osan asiakkaista pois?

– ”Yritys teki selkeän linjauksen, joka puhutteli tiettyä kuluttajajoukkoa. Mutta oliko se liike liian kapea kaupallisessa mielessä?” pohtii kauppatieteiden tohtori Katri Lehto. Hänen mukaansa päätös näkyi vahvasti julkisuudessa ja saattoi politisoida brändien imagon tavalla, joka ei ollut kaikille ostajille mieluisa.

Konkurssit herättävät kysymyksen: voiko yritys menestyä pitkäjänteisesti, jos se ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin – vai rajoittaako se liikaa kaupallista liikkumatilaa? Finlaysonin ja Makian tapauksessa vastaus ei ole yksiselitteinen, mutta keskustelua se varmasti jatkaa.

Jää nähtäväksi, jatkuuko brändien tarina mahdollisten yritysostojen myötä – vai jäävätkö ne esimerkeiksi siitä, miten arvopohjainen liiketoiminta voi olla myös riski.