Hakaristi, svastika, gammakruunu, aurinkopyörä – tällä ikiaikaisella symbolilla on monta nimeä. Natsi-Saksan tapahtumien myötä tästä muinaisesta merkistä on kuitenkin tullut kielteinen ja monin paikoin kielletty. Suomen historia kietoutuu yllättävällä tavalla maailmanlaajuisiin tapahtumiin, ja tässä tekstissä tarkastellaan lyhyesti, miten hakaristi päätyi Natsi-Saksan symboliksi.
Hakaristi on yksi maailman vanhimmista symboleista, yksinkertainen variaatio rististä/rastista, jossa kaksi lineaarista viivaa kohtaa. Se on ollut käytössä merkittävänä merkkinä eri kulttuureissa tuhansia vuosia, usein onnen, hyvinvoinnin ja vaurauden suojelijana, toisinaan informaation ja ymmärryksen symbolina. Modernissa länsimaailmassa hakaristi yhdistetään kuitenkin pääasiassa toiseen maailmansotaan ja Natsi-Saksaan, vaikka sillä on paljon laajempi ja syvempi historiallinen merkitys.
Suomessa on ollut maailman ensimmäiset viralliset ilmavoimat, kun ensimmäinen kone lennettiin Uumajasta Vaasaan aamupäivällä 6.3.1918. Konetta vastaanottamassa Eteläisen Kaupunginselän jäällä oli Suomen valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim. Koneessa oli mukana sen omistaja, ruotsalainen tutkimusmatkailija kreivi von Rosen, joka lahjoituksellaan halusi tukea Suomea taistelussa Neuvostoliittoa ja kommunismia vastaan. Koneen siipiin oli von Rosen maalauttanut Uumajassa sinisellä suuret hakaristit tuottamaan onnea Suomen pyrkimyksille vain päivää ennen, joten maali oli tuskin kuivunut. Koneen kaartaessa Vaasan yllä odottavainen Mannerheim ihastui hakaristi-symboliin ja ristikin sen Suomen ilmavoimien symboliksi samalla kun koneesta tuli Suomen ilmavoimien ensimmäinen lentokone tunnuksella F.1. Onnekasta konetta käytettiinkin Tampereen pommituksissa jo seuraavana päivänä. Suomessa on siis ollut toiminnassa viralliset ilmavoimat jo 7.3.1918. Maailmalla yleisesti oletetaan, että maailman vanhimmat ilmavoimat on Englannilla (Royal Air Force RAF), joka on kuitenkin perustettu myöhemmin, aprillipäivänä 1.4.1918.
Saksa tuki Suomea sisällisodan aikaan monin tavoin, maiden yhteistyö maailmansotien aikaan oli tiivistä, informaatiota ja sotilaita vaihdettiin. Tieto ja valokuvat Suomen ilmavoimien onnekkaasta koneesta levisivät aseveljille Saksaan, ja vain reilu kaksi vuotta myöhemmin Salzburin kongressissa syyskuussa 1920, Hitler otti hakaristin käyttöön virallisesti myös natsien symbolina. Hakaristi siis oli Suomen Armeijan symbolina vuosia ennen Natsisaksaa.
Saksa tuki Suomea sisällissodan aikaan monin tavoin, maiden yhteistyö maailmansotien aikaan oli tiivistä, ja informaatiota ja sotilaita vaihdettiin. Tieto ja valokuvat Suomen ilmavoimien onnekkaasta koneesta levisivät aseveljille Saksaan, ja vain reilu kaksi vuotta myöhemmin Salzburgin kongressissa syyskuussa 1920 Hitler otti hakaristin käyttöön virallisesti myös natsien symbolina. Hakaristi siis oli Suomen armeijan symbolina vuosia ennen Natsi-Saksaa, ehkä siksi myös säilynyt valtiollisessa kaytössä ainostaan Suomessa, Suomen presidentin virallisessa lipussa kun yhä hakaristi. Sama symboli on myös useimmissa valtiollisissa kunniamerkeissä, kuten Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ja Suomen Leijonan ritarikunnat kunniamerkeissä.
Rauhanomaisen symbolin käyttö sotilaallisissa tarkoituksissa on siis uusi, ja hakaristia on käytetty Suomen historiassa monesti aiemmin. Akseli Gallen-Kallela maalasi hakaristejä kansalliseeppoksemme Aino-triptyykin ensimmäiseen versioon vuonna 1888. Hakaristiä näkyy käytettävän laajalti myös kansanperinteessä, sitä on kirjailtu esiliinoihin ja pöytäliinoihin, taottu rintakoruihin ja vyönsolkiin, veistelty värttinänpyöriin sekä ovenkarmeihin.
Suomalaisen mytologian pakanahenkinen eksentrikko Ior Bock kertoi hakarististä seuravaa:
Svastika on lyhentymä sanasta ”svavelsticka” (rikkitikku). Rikkitikku oli entisajan tulitikku, johon tuli saatiin tulusten taulasta. Sanan hakaristimerkitys juontuu tähän läheisesti liittyvästä ja niinikään rikin polttoon perustuvasta esineestä, nimittäin vanhasta pyörivästä joulukoristeesta.
Koriste oli koottu kahdesta tiiviistä olkinipusta. Nippujen päät oli taivutettu 90° kulmassa vastakkaisiin suuntiin. Niput limitettiin keskeltä toistensa läpi niin, että kokonaisuudesta tuli hakaristin muotoinen. Keskeltä, nippujen risteyskohdan läpi pujotettiin keppi (”sticka”), joka tuettiin kahteen maassa pystyssä olevaan tolppaan. Laitetta käytettiin niin, että olkipillien päistä laitettiin sisään rikkiä (”svavel”), joka sytytettynä pyöritti hakaristiä ympäri, lähettäen neljä kipinäsuihkua eri suuntiin. Olkipyörijä symboloi aurinkoa ja kipinäsuihku auringon säteitä.
Ikivanhan, globaalisti tunnetun symbolin maine näyttäisi olevan mustamaalattu, uskontoamme on puhdistettu ja päivitetty useita kertoja — olisiko viimein aika puhdistaa ja päivittää käsityksiämme historiasta ja ikiaikaisten arvojemme symboleista?
Lähteet Wikipedia, Ior Bock, Suomen Ilmavoimamuseo
GIPHY App Key not set. Please check settings