(Antti Häkkänen/X)
Antti Häkkänen esitteli eduskunnalle puolustusselonteon, joka linjaa Suomen puolustuksen kehittämistä pitkälle 2030-luvulle. Nato-jäsenyyden myötä korostuvat varautuminen ja puolustuskyvyn vahvistaminen, mutta keskustelu on herättänyt kriittisiä ääniä.Monet ovat kommentoineet X:ssä, että selonteko keskittyy liiaksi sotilaalliseen varustautumiseen rauhan edistämisen sijaan.
Eräs nimimerkki tiivistää tunnelmat: ”Emme tarvitse sodanlietsontaa, vaan rauhantyötä.”
Selonteko rakentuu neljän pilarin – kansallinen puolustuskyky, Naton pelote ja puolustus, puolustusyhteistyö ja kokonaismaanpuolustus – varaan. Korkea maanpuolustustahto ja asevelvollisuus säilyvät keskeisinä, mutta monet kysyvät, missä on diplomatian ja rauhanrakentamisen rooli.
Turvallisuuden vahvistaminen on tärkeää, mutta Suomen tulisi samalla olla aktiivinen rauhantyön puolestapuhuja. Varautuminen ilman rauhan tavoittelua voi luoda tarpeettoman vastakkainasettelun.
Käsittääkseni Stubb teki tohtorin työn siitä että miten eu:sta saataisiin liittovaltio.
Tämä on sitä joustavaa yhdentymistä, josta Stubb teki tohtorin työn.
Käsittääkseni jotenkin näin: jos eulla olisi uhkia, niin sen uhkan takia eu yhtenäistyisi ja siitö tulisi liittovaltio.
Nyt venäjää on provosoitu jatkuvasti ja näin on luotu uhka.
Nyt sitten koska on uhka, niin eu yritetään saada lähemmäs liittovaltiota.
Jos nyt jotkut luo uhkia, provosoimalla venäjää jatkuvasti, ja sitten kun uhka on luotu, ajavat sen uhkan varjolla eu liittovaltioksi.
Katsokaas miten stubb provosoi venäjää….
Huono puoli on siinä että Ukrainan lapset kärsii.
Huomata voi myös että eu ei edes yritä neuvotella rauhaa.
Stubb väitteli filosofian tohtoriksi (PhD) kansainvälisestä politiikasta London School of Economicsssa.[6] Väitöskirjan aiheena oli Euroopan unionin joustava yhdentyminen.[7]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alexander_Stubb