Hallintovaliokunnan mietintö väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi valmistui

Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esityksen laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi (HE 53/2024 vp). Ehdotettu laki on määräaikainen ja se on voimassa yhden vuoden lain voimaantulosta. Valiokunnan mietintöön sisältyy yksi vastalause.

Lue koko mietintö: HaVM 15/2024 vp

Hallintovaliokunta katsoo, että Suomen on varauduttava siihen, että maahantulon välineellistämisellä painostaminen jatkuu pitkäaikaisesti ja että se saa aiempaa laajempia ja vakavampia muotoja. Keskeinen varautumiskeino on lainsäädäntö, joka saattaa itsessään toimia ennalta ehkäisevästi ja johon sisältyy viranomaisille riittävät toimivaltuudet, jotka mahdollistavat toimimisen ennalta ja tehokkaasti. Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että ulkoisten toimijoiden mahdollisuudet käyttää muuttoliikettä Suomeen ja Euroopan unioniin kohdistuvan vihamielisen vaikuttamisen välineenä kyetään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

Ehdotetussa laissa säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa valtioneuvoston yleisistunto voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen välittömässä läheisyydessä Suomen täysivaltaisuuden tai kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi (3 §). Hallintovaliokunta korostaa, että ehdotettu lainsäädäntö koskee tilannetta, jossa vieras valtio pyrkii vihamielisesti vaikuttamaan Suomeen maahantulijoita hyväksikäyttämällä. Tarve rajoituspäätöksen tekemiselle todetaan yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Päätöksen voi tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan.

Pääsääntönä on, että valtioneuvoston päätöksen tarkoittamalla alueella henkilön maahanpääsy estetään ja jo maahan päässyt henkilö poistetaan maasta (4 §). Maahantulijan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus otetaan kuitenkin vastaan tietyissä poikkeustapauksissa (5 §). Hakemus otetaan vastaan mm., kun se on välttämätöntä lapsen, vammaisen henkilön tai muun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi. Hakemus otetaan vastaan myös, jos on ilmeistä, että henkilö on todellisessa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi ensisijaisesti valtiossa, josta hän on saapunut Suomeen. Laissa säädetään myös toimivaltuuksista sellaisten poikkeuksellisten tilanteiden varalle, joissa Suomeen pyritään tunkeutumaan väkivaltaa tai henkilöiden suurta lukumäärää hyväksi käyttäen (6 §).

Hallintovaliokunta toteaa ehdotetun lain olevan sisällöltään poikkeuksellinen. Lakiehdotuksessa on kysymys demokraattisen oikeusvaltion puolustautumisesta vakavan itsemääräämisoikeuden ja kansallisen turvallisuuden uhkan muodostavaa vieraan valtion vihamielistä vaikuttamista ja painostamista vastaan.

Nyt ehdotettava lainsäädäntö on todettu välttämättömäksi keinoksi pyrittäessä välineellistetyn maahantulon aiheuttamien vakavien uhkien torjumiseen ja kansallisen turvallisuuden varmistamiseen. Nykyiset menettelyt on suunnattu tilanteen hallintaan, eikä uhkan torjuntaan. Valiokunta huomauttaa, että maahantulon välineellistämisen muodossa tapahtuvaa vihamielisen valtion Suomeen kohdistamaa painostamista ei kyetä tehokkaasti torjumaan vain ilmiön hallintaan tarkoitetuilla keinoilla.

Hallintovaliokunta korostaa, että laki säädetään oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä näkökohtana, että ehdotetulla lainsäädännöllä pyritään ennalta ehkäisemään maahantulon välineellistämistä hybridivaikuttamisen keinona. Tarkoituksena on viestiä siitä, että Suomi ei hyväksy eikä salli välineellistämistä ja sen avulla tapahtuvia itsemääräämisoikeuden ja kansallisen turvallisuuden horjuttamisyrityksiä. Tarkoituksena on myös lähettää viesti maahan pyrkijöiden lähtömaihin. Tällä pyritään ehkäisemään sitä, etteivät kolmansien maiden kansalaiset joudu Venäjän hybridivaikuttamisen välineiksi.

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta (PeVL 26/2024 vp) ilmenee, että ehdotettu poikkeuslaki ei puutu perustuslain esitöissä sen keskeisiksi ratkaisuiksi esimerkkeinä mainittuihin perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuteen eikä eduskunnan asemaan ylimpänä valtioelimenä. Perustuslakivaliokunta kuitenkin katsoo, että lakiehdotusta ei voida käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan lakiehdotus voidaan käsitellä perustuslain 73 §:ssä säädetyssä järjestyksessä, mikäli valiokunnan tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus oikeusturvasääntelyn täydentämistarpeesta otetaan asianmukaisesti huomioon.

Hallintovaliokunta on tehnyt lakiehdotukseen perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset ja täsmentänyt lakiehdotuksen 4 ja 5 §:n säännöksiä. Perustuslakivaliokunnan mukaan lakiehdotus voidaan näin täydennettynä käsitellä perustuslain 73 §:ssä säädetyssä (PeVL 29/2024 vp).

Hallintovaliokunta katsoo, että erityisesti hallintovaliokunnan mietinnön ehdotukset erityisestä jälkikäteisestä oikeussuojakeinosta sekä poikkeusperusteiden arvioinnissa huomioon otettavista tekijöistä ja niiden kirjaamisesta vähentävät perustuslakivaliokunnan lausunnossakin todettuja ristiriitoja ehdotetun sääntelyn ja palautuskiellon ja muiden kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden välillä. Lisäksi valiokunta ehdottaa sääntelyä täydennettäväksi eduskunnan tiedonsaantioikeutta koskevalla säännöksellä.

Hallintovaliokunta on perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti selvittänyt sääntelyn suhdetta EU-oikeuteen. Hallintovaliokunta pitää saamansa selvityksen perusteella SEU 4 artiklan 2 kohtaa sekä SEUT 72 artiklaa mahdollisina poikkeusperusteina lain säätämisen lisäksi myös sen soveltamisen osalta. Viime kädessä sääntelyn EU-oikeuden mukaisuuden arvioi Euroopan unionin tuomioistuin.

Hallintovaliokunta ehdottaa lisäksi hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa aktiivisesti EU-lainsäädännön ja sen tulkintakäytännön kehitystä, sekä toimii aloitteellisesti Euroopan komission ja muiden jäsenvaltioiden suuntaan, jotta Suomi saa tulevaisuudessa käyttöönsä kaikki EU-lainsäädännön välineellistetyn maahantulon torjuntaan ja hallintaan soveltuvat tuki- ja poikkeustoimet.

Mitä seuraavaksi?

Asian käsittely jatkuu täysistunnon 1. käsittelyssä. Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta käsittelee lakiehdotuksen perustuslain 73 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla (perustuslain säätämisjärjestys, kiireelliseksi julistaminen).