Helsingin Sanomien toimittajat tuomittiin turvallisuussalaisuuden paljastamisesta hovioikeudessa – vankeutta ja sakkoa

Helsingin hovioikeus on antanut tuomionsa vuosia kohua herättäneessä niin sanotussa Viestikoekeskus-jutussa. Kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa on tuomittu turvallisuussalaisuuden paljastamisesta sekä saman rikoksen yrityksestä. Kolmannen toimittajan, joka oli toiminut esimiesasemassa, syytteet hylättiin.

Toinen tuomituista sai neljän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen, ja toinen määrättiin maksamaan 80 päiväsakkoa. Kyseessä on poikkeuksellinen ratkaisu, sillä sananvapauden ja kansallisen turvallisuuden rajapintaa on käsitelty oikeudessa äärimmäisen harvoin Suomessa.

Toimittajia syytettiin siitä, että he olivat julkaisseet ja yrittäneet julkaista Helsingin Sanomissa artikkeleita, jotka sisälsivät salassa pidettäviä tietoja Puolustusvoimien sotilastiedustelusta, erityisesti Tikkakoskella sijaitsevan Viestikoekeskuksen toiminnasta. Tiedot perustuivat syytteen mukaan Puolustusvoimien salaisiin asiakirjoihin tai muuhun salassa pidettävään tietoon.

Hovioikeus katsoi, että julkaistut ja julkaistavaksi aiotut artikkelit sisälsivät yksityiskohtia, jotka olivat salassa pidettäviä Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi. Lisäksi oikeus totesi, että toimittajat voivat joutua vastuuseen turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, vaikka lopullinen julkaisupäätös olisi toimituksen johdon tekemä.

Toisin kuin aiemmin asiasta päättänyt käräjäoikeus, hovioikeus arvioi, että myös julkaisematta jääneiden artikkelien osalta rikoksen yrityksen tunnusmerkistö täyttyi.

Hovioikeus korosti päätöksessään, ettei tietojen julkaiseminen ollut oikeutettua yhteiskunnallisen merkityksen perusteella. Artikkeleissa esitetyt tiedot oli suunnattu lähes yksinomaan esittelemään tietoja, joiden paljastuminen olisi voinut aiheuttaa merkittävää vahinkoa Suomen ulkoiselle turvallisuudelle. Siksi tekoa ei voitu perustella sananvapauden ydinalueeseen kuuluvana toimintana.

Päätöksessä todettiin, että kyseisten turvallisuussalaisuuksien julkistaminen tai niiden yritys muodosti konkreettisen uhan paitsi kansalliselle turvallisuudelle myös sananvapaudelle ja muille perus- ja ihmisoikeuksille, joita valtion turvallisuus suojaa. Näin ollen hovioikeus katsoi, että toimittajilla ei ollut oikeutta vedota sananvapauteen tietojen julkistamiseksi.

Hovioikeuden ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen, ja asiassa voidaan hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Viestikoekeskus-juttu sai alkunsa joulukuussa 2017, kun Helsingin Sanomat julkaisi laajan artikkelin Puolustusvoimien salaisesta Viestikoekeskuksesta, joka sijaitsee Tikkakoskella. Artikkelissa käsiteltiin sotilastiedustelua ja siihen liittyviä asiakirjoja, joista osa oli salassa pidettäviä. Julkaisu herätti heti laajaa huomiota, ja keskusrikospoliisi aloitti esitutkinnan epäiltynä turvallisuussalaisuuden paljastamisena. Tapauksesta tuli yksi Suomen sananvapaushistorian merkittävimmistä oikeusprosesseista, jossa puntaroitiin lehdistön oikeutta julkaista arkaluonteista tietoa suhteessa kansallisen turvallisuuden suojaan.