Keittiöpsykologi: EMÄNTÄ VAI URAOHJUS

”keittiöpsykologin” ajatuksia naisista
Mietiskelyä siitä millaista on olla nainen tässä ajassa. Miten kokea itsensä naisena ja äitinä tai vaikka ison yrityksen toimitusjohtajana. Miten sovittaa työ ja perhe yhteen. Sujuuko arki kun on ura ja perhe.

Siinä on joskus aika paljon haasteita kun miehet ovat ennen perinteisesti olleet se perheen elättäjä ja naiset hoitaneet kotia ja lapsia. Sotavuodet pakotti myös naiset mukaan. Miehet olivat rintamalla ja jonkun ne työt oli tehtävä. Naisia tarvittiin moneen työhön tehtaisiin ja muuallekin.
Rauhan aikana osa naisista palasi kotiin mutta osa valitsi toisin. Tästä alkoi ”naisen matka uuteen elämään” Tosin oli aika pitkälti naisten ja miesten ammatteja mikä näkyi ja näkyy edelleen palkoissa. Naisille maksetaan vähemmän kuin miehille. Vasta viime vuosikymmenien aikana naiset ovat nousseet johtotehtäviin sekä aloille jotka ovat olleet kovin miehisiä.

Mutta mitä tapahtuu sitten siellä kotona.
Miten jaetaan velvollisuudet ja oikeudetkin kun on monta rautaa tulessa sekä uusioperheetkin ovat yleistyneet. On sinun lapsia, minun lapsia jopa meidän lapsia. Elämä on hektistä.

Miehen on toisaalta edelleen paljon helpompi valita. Tai näin moni kuvittelee.
Mutta nykypäivänä ei sekään välttämättä enää aina ole niin yksinkertaista.
Vaan mies on kotona ja nainen työssä.
Se hämärtää näitä rooleja jos näin voi sanoa kun äiti ei enää odotakaan kotona ruoka valmiina kun mies tulee töistä. Vaan joskus on jopa niin että nainen tekee toisen työpäivän kotona. Mies harrastaa ja menee kaverien kanssa milloin mihinkin. Vielä jos kommunikointi on heikkoa niin tunnelma saattaa kiristyä. Tämä näkyy sitten tilastoissa kun poliisia tarvitaan. Lapset ovat peloissaan kun on riitaa.
Vielä kun usein on myös kuningas alkoholi mukana niin kodista tulee turvaton.

Toinen alue on ”saako tai sopiiko” naisen meikata pukea se pikkumusta ja lähteä kylille ilman että mies kommentoi jopa nimittelee niin jääkö mies kotiin hoitamaan lapsia. Tätäkin on valitettavan paljon.
Moni nainen onkin nykypäivänä vapaaehtoisesti sinkku niin saa elää omilla ehdoillaan. Mutta entä lapset.
Niitähän melkein kaikki naiset haluaa.
Viekö lapset itsenäisyyden.
Vaikuttaako lapset urakehitykseen.
Jos suhde on tasapainossa nainen ja mies hoitavat omat roolinsa mutta kuitenkin suoden toiselle vapauden niin arki sujuu. . Vielä kun luottamus on molemminpuolinen niin koko perhe voi hyvin. Lapsista kasvaa tasapainoisia aikuisia ja Äitejä omille lapsilleen.

Naisen elämä on paljon muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana.
Hyvään vai huonoon.
Siitä voidaan olla montaakin mieltä.
Mutta se naisen ja äidin rooli on kuitenkin tärkeä koska se on perusta tuleville sukupolvien jatkumolle.
Mutta sinä – nainen muista tämä.
Jokaisen naisen pitäisi olla ylpeä siitä että on nainen Isolla ännällä huutomerkki perässä. Elämäntilanteet on erilaisia.
On perheellisiä naisia, leskiä, eronneita, uranaisia. Mutta kaikki ovat kuitenkin naisia. Ihania, kamalia, rakastettavia.
Leijonaemoja tai yksin eläviä.
Kaikkia sisältyy elämään.
Mutta silti on ihanaa olla nainen. Elämän kantaja ja tulevaisuuden ylläpitäjä.

”Kauneinta on kuitenkin kaksi elämän toisiinsa hitsaamaa hopeahapsista vanhusta kävelyllä käsi kädessä.
Se on parhautta – Se on elämää”