Pitkään on uskottu, että kissat kesyyntyivät Lähi-idässä ja levisivät Eurooppaan maanviljelyn mukana neoliittisella kaudella. Kaksi tuoretta laajamittaista tutkimusta kuitenkin haastaa tämän käsityksen ja osoittaa Tunisian mahdolliseksi kesykissan alkuperäalueeksi.
Rooman Tor Vergata -yliopiston johtama tutkimus analysoi 70 muinaista kissan genomia, 17 nykyaikaista ja museonäytettä sekä 37 radiohiiliajoitettua kissan jäännöstä. Tulokset viittaavat siihen, että kesykissat saapuivat Eurooppaan vasta 1. vuosisadalla jaa., mikä on huomattavasti myöhemmin kuin aiemmin on oletettu. Tutkimuksessa tunnistettiin kaksi pääasiallista leviämisaaltoa: ensimmäinen toi villikissoja Luoteis-Afrikasta Sardiniaan 2. vuosisadalla eaa., ja toinen, Rooman valtakunnan aikana, levitti geneettisesti nykyisiä kesykissoja muistuttavia kissoja laajasti Eurooppaan. Kertoo Phys.org
Exeterin yliopiston johtama toinen tutkimus tarkasteli 2 416 kissan luuta 206 arkeologiselta kohteelta ja yhdisti morfologiset tiedot geneettisiin löydöksiin. Tämä tutkimus viittaa siihen, että kesykissat olivat läsnä Euroopassa jo ensimmäisellä vuosituhannella eaa., ennen Rooman valtakunnan huippukautta. Erityisesti Britanniasta löydetyt mitokondriaaliset haploryhmät 4.–2. vuosisadalta eaa. viittaavat siihen, että kissat saapuivat alueelle rautakaudella, ja myöhempiä leviämisaaltoja tapahtui Rooman, myöhäisantiikin ja viikinkiajan aikana.
Molemmat tutkimukset korostavat kulttuuristen ja uskonnollisten tekijöiden merkitystä kissojen kesytyksessä ja leviämisessä. Esimerkiksi Egyptissä kissat olivat pyhiä eläimiä ja niitä palvottiin jumalatar Bastetin yhteydessä, mikä saattoi edistää niiden mummifiointia ja leviämistä uskonnollisten verkostojen kautta. Kissat yhdistettiin myös jumalattariin, kuten Artemikseen ja Diaan, mikä lisäsi niiden symbolista arvoa.
Nämä uudet tutkimukset tarjoavat syvällisemmän ymmärryksen kissojen domestikaation monimutkaisesta historiasta ja korostavat Tunisian keskeistä roolia tässä prosessissa.
GIPHY App Key not set. Please check settings