Mediamaailma osallistui kansalaislaskentaan, jossa tarkistettiin hylättyjä äänestyslipukkeita. Näkymä demokratian ytimeen oli sekä huolestuttava että rauhoittava.
Vantaan kaupungintalolla nähtiin poikkeuksellinen tilanne, kun noin 20 huolestunutta kansalaista päätti tarkistaa vaalien hylättyjä äänestyslipukkeita. Mukana oli myös Mediamaailma dokumentoimassa ja seuraamassa, miten suomalainen vaalijärjestelmä kestää tarkastelua.
Valtakunnallisesti hylättiin vaaleissa noin 128 000 ääntä – määrä, joka herättää aiheellisesti kysymyksiä. Miksi näin moni ääni meni hukkaan? Oliko kyse huolimattomuudesta, väärinymmärryksistä vai kenties järjestelmän ongelmista?
Vaalivirkailijat ottivat kansalaisryhmän vastaan ystävällisesti ja asiallisesti. Kysymyksiin vastattiin asiallisesti ja avoimesti, eikä toiminnassa ollut moitteen sijaa. Prosessi oli hidas – laatikot avattiin yksi kerrallaan, ja lipukkeita käytiin läpi huolellisesti.
Tarkastus ei paljastanut vaalivilppiä. Tämä ei sinänsä yllätä, sillä nykyisellä tarkastustavalla mahdolliset väärinkäytökset tuskin tulisivatkaan helposti esiin. Silti pelkkä mahdollisuus osallistua tarkastukseen vahvisti luottamusta vaalijärjestelmään. Lipukkeiden käsittelyssä näkyi järjestelmällisyys ja vastuullisuus.
Suurin yllätys paljastui lipukkeista itsestään: merkittävä osa hylkäyksistä johtui äänestäjien virheistä. Erityisesti kunta- ja aluevaalilipukkeiden sekoittaminen oli yleistä – ehdokasnumero oli kirjoitettu väärään lappuun, ja seurauksena ääni mitätöitiin.
Yllättäen hylättyjen äänien joukosta nousi esiin yksi puolue: SDP. Yli puolet virheellisesti täytetyistä lipuista sisälsi numeroita, jotka vastasivat demariehdokkaita. Tämä ei tietenkään tarkoita puolueellista syrjintää – mutta se kertoo jotain vaaliviestinnän epäselvyydestä.
Tarkastus ei muuttanut vaalitulosta, mutta nosti esiin huolen siitä, kuinka monen ääni jäi hyödyntämättä. Onko järjestelmä liian monimutkainen tavalliselle äänestäjälle? (kaksi äänestyslippua) Miksi ohjeistus ei tavoita ihmisiä selkeämmin? Pitäisikö järjestelmää yksinkertaistaa?
Vantaan tarkastuksessa heräsi kysymys, joka kaipaisi valtakunnallista selvitystä: kuinka suuri osa hylätyistä äänistä liittyy tiettyjen puolueiden ehdokkaisiin? Jos esimerkiksi SDP:n ehdokasnumeroita ilmestyy systemaattisesti väärille lipuille myös muissa kunnissa, se voi tarkoittaa, että demarien kannattajat ovat olleet erityisen alttiita tekemään teknisiä virheitä. Tämä puolestaan herättää ajatuksen siitä, kuinka paljon vaalien lopputulos olisi voinut muuttua, jos kaikki annetut äänet olisi saatu oikein täytettyinä laskentaan mukaan. Demarit voittivat vaalit selvästi – mutta olisiko voitto ollut vieläkin suurempi ilman tätä virheiden aaltoa? Tällainen analyysi voisi tuoda arvokasta tietoa siitä, missä järjestelmää ja ohjeistusta pitäisi parantaa.
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ei ole ollut kovin huolissaan 128 000 hylätyn äänen määrästä
Aiemmin vaalien yhteydessä vaalijohtaja Arto Jääskeäinen on todennut, että osa äänestysvirheistä selittyy sillä, että ihmiset yksinkertaisesti jännittävät vaalikopissa. Hänen mukaansa vaalitilanne saattaa aiheuttaa paineita, jolloin yksinkertaisetkin ohjeet unohtuvat tai menevät sekaisin. ”Moni on ensimmäistä kertaa äänestämässä, tai muuten epävarma tilanteessa. Jännitys voi johtaa siihen, että lappu täytetään väärin, vaikka aikomus olisi ollut täysin oikea”, Jääskeäinen kommentoi aiemmin mediassa. Tämä näkökulma tuo inhimillistä ymmärrystä siihen, miksi hylättyjä ääniä kertyy niin paljon – mutta ei poista tarvetta pohtia, miten järjestelmää voisi parantaa niin, ettei jännitykselläkään olisi näin suurta vaikutusta lopputulokseen.
GIPHY App Key not set. Please check settings