Ilmavoimissa on tiedossa merkittävä muutos vuosikymmenen jälkipuoliskolla, kun F-35-hävittäjät otetaan asteittain käyttöön Hornet-hävittäjien rinnalle ja Hornet-kalusto poistetaan käytöstä vuoden 2030 loppuun mennessä. Siirtymä neljännen sukupolven hävittäjästä viidennen sukupolven hävittäjään näkyy myös Ilmavoimien lentokoulutuksessa.
Lentoreserviupseerikurssi eli LENTORUK tarjoaa mielenkiintoisen tavan suorittaa varusmiespalvelus tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus, sillä kurssin aikana pääsee esimerkiksi opettelemaan ilmailun teoriaa sekä lentämään potkurikoneella. Lentoreserviupseerikurssi on myös sen polun alku, joka johtaa Ilmavoimien hävittäjälentäjän uralle.
Ilmavoimien koulutuspolku on varsin tuttu Tikkakoskella Ilmasotakoulussa palvelevalle kapteeni Joonas Saukolle. Kapteeni Saukko toimii Hävittäjälentolaivue 41:n 4. lentueen päällikkönä ja työskentelee Ilmavoimien alkeislentokoulutuksen parissa, eli kouluttaa lentoreserviupseerikurssilaisia. Saukko toimii myös ilmataistelulennonopettajana Hawk-suihkuharjoituskonekoulutuksessa.
Kapteeni Joonas Saukko toimii Hävittäjälentolaivue 41:n 4. lentueen päällikkönä Ilmasotakoulussa. Kuva: Ilmavoimat
Tällä hetkellä Ilmasotakoulussa on meneillään lentoreserviupseerikurssi numero 98, jolta valmistuu tänä kesänä jälleen uusi erä ”lentorukkilaisia”, joista osa jatkaa Ilmavoimien lentäjäkoulutukseen ja osa siirtyy reserviin taskussaan taatusti mieleenpainuva palvelusaika.
Lentoreserviupseerikurssilta liikkeelle
Lentoreserviupseerikurssille voi hakeutua kuka tahansa kutsunnanalainen tai vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeva Suomen kansalainen, joka on kurssin alkaessa vähintään 18-vuotias ja kurssin alkamisvuonna enintään 22-vuotias. Kurssille hakeudutaan erikoiskurssienLinkki toiselle sivustolle kautta, ja kurssille on tiettyjä valintakriteereitä sekä valintakokeet. Mikäli hakuvaiheen myötä postilaatikkoon kolahtaa hyväksymiskirje, on edessä 347 vuorokauden mittainen varusmiespalvelus Ilmasotakoulussa Jyväskylän kupeessa Tikkakoskella.
Lentoreserviupseerikurssi järjestetään kerran vuodessa, ja palvelus alkaa heinäkuussa kesän saapumiserässä.
– Lentoreserviupseerikurssille hakeutuneet varusmiehet aloittavat palveluksensa samaan tapaan kuin muutkin varusmiehet, eli sotilaan perustaitojen opettelemisella alokasjakson aikana. Syksyn mittaan alkaa lentoteoriavaihe, eli teoriaopetusta (sotilas)ilmailusta, kapteeni Saukko kertoo.
Ilmavoimien lentokoulutus alkaa alkeiskoulutusvaiheella, jossa teoriaopintojen jälkeen siirrytään harjoittelemaan lentosimulaattoreilla. Simulaattoriharjoittelun ansiosta koneen ohjaamisen perusteet saadaan haltuun, jolloin ilmaan päästessä lentämisen perustekniikka on jo tuttua.
Alkeiskoulukoneen hallintaa harjoitellaan lentosimulaattorilla ennen kuin siirrytään oikean koneen ohjaamoon. Kuva: Ilmavoimat
– Ensimmäiset neljä lentoa vähintäänkin lennetään simulaattorissa ennen kuin lähdetään oikean koneen ohjaimiin. Näin voidaan varmistua siitä, että koneen ohjaaminen lähtökohtaisesti onnistuu, kun koneen hallinnan perusteet ovat jo tuttuja, Saukko avaa.
Vuodenvaihteessa, noin puoli vuotta palveluksen alkamisesta, alkaa monen varusmiehen eniten odottama vaihe: lentokoulutus.
Lentokoulutus lennetään Grob G 115E -alkeiskoulukoulukoneella. Grob on potkurikone, joka soveltuu lento-ominaisuuksiltaan hyvin ilmailun alkeiden opetteluun.
Noin puolen vuoden palvelusajan jälkeen lentoreserviupseerikurssilaiset pääsevät lentämään Grob-alkeiskoulukoneella. Kuva: Ilmavoimat
– Grobilla lennetään alkeislentovaiheessa ihan perus tyyppilentoja, suunnistusta, mittaria ja taitolentoa siinä päätteeksi. Tämä on käytännössä ihan ensimmäinen perusvaihe, josta lähdetään liikkeelle jokaisen kanssa, Saukko kertoo.
Tyyppilennoilla opetellaan lentokoneen hallintaa kaikissa lennon vaiheissa lentoonlähdöstä laskuun. Suunnistuslennoilla harjoitellaan suunnistamaan ulkoisten maamerkkien, kartan ja digitaalisten järjestelmien avulla. Mittarilentojen tarkoituksena on oppia lentämään heikon näkyvyyden olosuhteissa hyödyntäen koneen näyttöjen tarjoamaa informaatiota. Taitolentoharjoittelu toimii pohjana Ilmavoimien hävittäjälentäjäkoulutuksen myöhemmille vaiheille, joissa opetellaan ilmataistelussa tarvittavia lentoliikkeitä.
Kadettikoulussa kandidaatiksi
Mikäli lentoreserviupseerikurssin suorittanut varusmies ei ole saanut riittävästi ”G-vitamiinia” ja päättää tähdätä Ilmavoimien lentäjäksi, hakeutuu hän yhteishaunLinkki toiselle sivustolle kautta Maanpuolustuskorkeakouluun. Kandidaatin tutkinto Maanpuolustuskorkeakoulussa, tuttavallisemmin ”Kadettikoulussa” tai ”Kadiksessa”, kestää kolme vuotta.
Ilmavoimien kadettina lentokoulutus jatkuu teoriaopintojen ohella Grobilla. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opetellaan aiemmin mainittujen taitojen lisäksi osastolentoa. Lisäksi lentämisen perusteista päästään etenemään sotilasilmailun taktisen toiminnan alkeisiin.
Kolmannen eli viimeisen kadettivuoden aikana Ilmavoimien kadetit etenevät suihkuharjoituskoneen tyyppikoulutusvaiheeseen, mikä Ilmavoimissa tarkoittaa, että Grob-alkeiskoulukoneesta siirrytään Hawk Mk 51 ja Mk 66 -suihkuharjoituskoneeseen.
Suihkuharjoituskone Hawk on konetyyppi, johon Ilmavoimien lentokoulutuksessa siirrytään Maanpuolustuskorkeakoulun opintojen aikana. Kuva: Ilmavoimat– Hawk-suihkuharjoituskoneen parissa niin ikään aloitetaan ensin tyyppilennoista, opetellaan lentämään koneella ja hallitsemaan sitä, ja sen jälkeen siirrytään sitten taktiseen vaiheeseen, kapteeni Saukko kertoo.
Kolmen vuoden kandidaatinopintojen jälkeen kadetit valmistuvat, heidät ylennetään luutnanteiksi ja he siirtyvät tuoreina upseereina työelämään Puolustusvoimiin. Ilmavoimien lentäjiksi opiskelevat ohjaajakadetit jatkavat kandidaatiksi valmistumisensa jälkeen suoraan maisteriopintoihin, jotka sisältävät sotatieteiden maisterintutkinnon edellyttämät akateemiset opinnot sekä lentokoulutusta.
Lentokoulutusta jatketaan maisteriopintojen aikana Hawk-koulutuksen taktisella vaiheella.
Taktisessa vaiheessa opetellaan käyttämään suihkuharjoituskonetta kaikenlaisissa sää- ja valaistusolosuhteissa sekä lentämään haastavassakin toimintaympäristössä, missä on huomioitava vastustajan uhka ja muut ilmassa olevat koneet. Taktisessa vaiheessa pyrkimyksenä on päästä kullekin lentotehtävälle asetettuun tavoitteeseen lento-olosuhteista ja uhkatasosta riippumatta.
Kaikkiaan Hawkilla lennetään nykyisen koulutusohjelman mukaisesti kolme vuotta, eli vuosi kadettina ja kaksi vuotta maisteriopintojen aikana, minkä jälkeen siirrytään monitoimihävittäjään.
Maisterina monitoimihävittäjän ohjaamoon
Kun mittarissa on kolme vuotta lentämistä Grob-alkeiskoulukoneella ja kolme vuotta Hawk-suihkuharjoituskoneella, päästään päämäärään eli monitoimihävittäjäkalustoon. Nykyiset lentoreserviupseerikurssilaiset todennäköisesti pääsevät suoraan F-35-hävittäjän puikkoihin, mikäli päättävät jatkaa Ilmavoimien lentäjäkoulutuksessa.
Jos esimerkiksi nykyinen lentoreserviupseerikurssilainen pääsisi heti tämän kevään yhteishaussa Maanpuolustuskorkeakouluun Ilmavoimien ohjaajakadetiksi ja aloittaisi opintonsa tänä syksynä, olisi hän vuoden 2026 syksyllä kolmannen vuoden kadetti, joka on juuri pääsemässä käsiksi Hawk-kalustoon. Opintojen ja koulutuksen edetessä suunnitellusti, hän olisi valmis hävittäjävaiheeseen samoihin aikoihin, kun F-35:n käyttöönotto on vahvasti käynnissä. Ensimmäiset F-35-hävittäjät saapuvat Suomeen Lapin lennostoon vuonna 2026 ja nykyinen F/A-18-kalusto on käytössä vuoden 2030 loppuun saakka, joten siirtymäaikana Ilmavoimat operoi sekä neljännen että viidennen sukupolven hävittäjiä.
Simulaattorien rooli koulutuksessa kasvaa
Lentosimulaattoreita hyödynnetään Ilmavoimien lentäjäkoulutuksessa tehokkaasti ja monipuolisesti lento-opintojen alusta alkaen. Simulaattoreissa harjoitellaan lentokoneen peruskäyttöä ennen kuin lennetään oikealla koneella. Perustaitojen lisäksi vaativia liikkeitä ja lentotehtäviä päästään harjoittelemaan jo simulaattorissa, jolloin oikealla koneella lennettäessä voidaan aloittaa heti vaativammasta koulutuksesta. Simulaattoreilla harjoitellaan lentokoulutuksen jokaisessa vaiheessa aina ennen kuin siirrytään uuteen lentolajiin, tuodaan jotakin uutta lentotehtävään tai kun siirrytään vaativampaan lentokalustoon.
Mitä pidemmälle Ilmavoimien lentäjäkoulutuksessa edetään, sitä monipuolisempia ovat myös lentosimulaattorit.
– Simulaattorimaailma Hawk-puolella on hieman monipuolisempi, ja sinne voidaan tuoda LVC-elementtejä mukaan, eli luoda oikeiden koneiden rinnalle myös virtuaalisia ja konstruktiivisia maaleja taistelemaan oikeiden koneiden kanssa, kertoo kapteeni Saukko.
LVC (Live, Virtual, Constructive) tarkoittaa, että samassa lentotehtävässä voidaan operoida sekä oikeilla koneilla, simulaattoreilla että tehtäväympäristöön luoduilla koneilla ja muilla elementeillä. LVC-elementtejä voidaan luoda niin omalle puolelle kuin vastustajan puolelle, mikä mahdollistaa suurten ja monipuolisten lentotehtävien ja ilmaoperaatioiden harjoittelun kustannustehokkaasti, kun kaikkien koneiden ei tarvitse olla oikeasti ilmassa.
Simulaattorien merkitys lentokoulutuksessa tulee kasvamaan entisestään, kun Ilmavoimat siirtyy Hornet-kalustosta asteittain F-35-hävittäjiin. Koska LVC-verkossa olevat simulaattorit ja konstruktiiviset elementit eivät näy ulkopuolisille, voidaan LVC-ympäristössä harjoitella F-35-hävittäjillä myös sellaisia suoritteita, jotka halutaan pitää ulkopuolisilta salassa. Lisäksi F-35-hävittäjä on yksipaikkainen kone, joten ensilento F-35:lla on samalla myös ensimmäinen yksinlento.
Koulutusjärjestelmässä huomioidaan F-35-aikakausi
Viidennen sukupolven hävittäjänä F-35 tuo mukanaan teknologisia eroja neljännen sukupolven F/A-18-hävittäjään verrattuna. F-35 on moderni ja ohjelmistokeskeinen hävittäjä, joten kiinnostus informaatioteknologiaa kohtaan on eduksi F-35:n käyttöä opetellessa.
F-35-hävittäjä on teknologisesti edistyksellinen myös muun muassa sen tehokkaan sensorifuusion ansiosta. Sensorifuusiolla tarkoitetaan, että F-35 kerää ympäristöstään erilaisilla sensoreillaan, kuten tutkilla, runsaasti dataa, jota se fuusioi eli yhdistelee ja koostaa, ja esittää koostamansa informaation lentäjälle ohjaamon näytöillä ja lentäjän kypärän visiirillä. Hävittäjän kokoama ja esittämä informaatio luo tilannekuvaa lentäjälle ja toimii siten hänen päätöksentekonsa tukena. F-35-hävittäjässä koneen mekaanisesta hallinnasta onkin pyritty tekemään niin sujuvaa, että lentäjällä on aiempaa parempi mahdollisuus keskittyä hyödyntämään koneen tarjoamaa monipuolista dataa ja informaatiota lentotehtävän toteuttamisessa.
Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmää on jo muokattu F-35-aikakautta varten. Koulutuksessa pyritään tuomaan jo alkeiskoulutusvaiheeseen ja suihkuharjoituskoneen tyyppikoulutusvaiheeseen elementtejä, joita tarvitaan lennettäessä F-35-hävittäjällä. Koulutukseen on pyritty tuomaan teknisesti sellaisia ratkaisuja, jotka muistuttavat F-35:lla lentämistä. Esimerkiksi simuloiduilla aseilla ja tutkalla voidaan harjoitella näköetäisyyden ulkopuolella tapahtuvaa ilmataistelua, joka on yksi hävittäjien keskeisimmistä tehtävistä.
Toisena esimerkkinä F-35-aikakauteen valmistautumisesta toimii alkeiskoulukone Grobin verrattain modernisti varusteltu ohjaamo, josta löytyy F-35:een viittaavia mausteita. Ohjaamossa esimerkiksi osa näytöistä on kosketusnäyttöjä, mitä kaikista Grobiin verrattavista potkurikoneista ei tässä laajuudessa löydy. Moderni ohjaamo näyttöineen antaa pilkahduksen siitä, mitä F-35 tulee olemaan. F-35:n ohjaamo muodostuu pääasiassa kosketusnäytöistä, joille lentäjä voi valikoida näytettäväksi sitä informaatiota, joka kulloinkin on keskeistä tehtävän suorittamiselle.
Lisäksi Ilmavoimien lentäjäkoulutukseen on tuotu aikaisempaa enemmän kokonaistehtäväajattelua, mikä juontaa juurensa F-35:n laajasta tehtäväkentästä. F-35:lla voidaan toteuttaa monipuolisesti erilaisia tehtävätyyppejä, joista keskeisimpiä ovat ilmataistelu, maa- ja meritaisteluun osallistuminen, kaukovaikuttaminen eli pitkien etäisyyksien päässä oleviin kohteisiin ampuminen sekä tiedustelu ja tilannekuvan jakaminen. F-35:n sensorit eli esimerkiksi erilaiset tutkajärjestelmät kykenevät keräämään ja kokoamaan toimintaympäristöstä monenlaista informaatiota, jota Ilmavoimien lisäksi voivat käyttää myös Maa- ja Merivoimat. Ilmavoimille uutena suorituskykynä F-35 tuo mukanaan myös kyvyn elektroniseen vaikuttamiseen, millä tarkoitetaan esimerkiksi vastustajan tutkien häirintää siten, että ne eivät kykene toimimaan normaalisti.
– Kansainvälisesti ajatellen Ilmavoimien lentokoulutus on todella laadukkaalla tasolla ja teemme hyvää työtä jo alusta alkaen. Polku lentoreserviupseerikurssilaisesta F-35-ohjaajaksi on todella haastava ja monipuolinen. Oppimiskäyrä on jyrkkä, mutta siitä selvitään. Me opettajat teemme täällä kaikkemme, että jokaisesta, joka meille tulee, tulisi mahdollisimman hyvä lentäjä, kapteeni Saukko summaa.
Kiinnostaako ura Ilmavoimien lentäjänä? Lue lisää osoitteessa: Ilmavoimien erikoiskurssit – lentoreserviupseerikurssi – Intti.fiLinkki toiselle sivustolle
GIPHY App Key not set. Please check settings