Maailman ensimmäinen hanke ihmisen DNA:n rakentamiseksi alusta alkaen käynnistyi

Työ on alkanut uraauurtavassa ja kiistanalaisessa hankkeessa, jossa pyritään luomaan ihmisen DNA:ta keinotekoisesti alusta alkaen – ensimmäistä kertaa maailmassa. Projekti on ollut pitkään tabu, sillä sen pelätään mahdollistavan niin sanotut ”design-lapset” tai aiheuttavan ennakoimattomia muutoksia tuleville sukupolville.

Nyt kuitenkin maailman suurin lääketieteellinen hyväntekeväisyysjärjestö, Wellcome Trust, on myöntänyt hankkeelle 10 miljoonan punnan alkupotin. Sen mukaan tutkimuksella on mahdollisuus tuottaa enemmän hyötyä kuin haittaa, erityisesti parantumattomien sairauksien hoidon edistämisessä.

– Taivas on rajana, sanoo tohtori Julian Sale, joka työskentelee Cambridgessa MRC:n molekyylibiologian laboratoriossa ja on mukana projektissa.
– Etsimme hoitoja, jotka parantavat ihmisten elämänlaatua ikääntyessä. Haluamme kehittää sairauksia vastustavia soluja, joilla voidaan korvata vaurioituneita elimiä – kuten maksaa, sydäntä tai immuunijärjestelmää.

DNA:ta rakennetaan molekyyli molekyyliltä

Jokainen ihmisen solu (paitsi punasolut) sisältää DNA:ta, joka kantaa kaiken geneettisen tiedon. DNA koostuu neljästä emäksestä – A, G, C ja T – jotka muodostavat yksilöllisen geneettisen koodin.

Vuonna 2003 päättynyt Human Genome Project mahdollisti ihmisen geenien lukemisen kuin viivakoodin. Nyt käynnissä oleva uusi hanke, nimeltään Synthetic Human Genome Project, vie asian askeleen pidemmälle: tavoitteena on rakentaa DNA:ta keinotekoisesti – mahdollisesti jopa kokonaan – alusta alkaen.

Ensimmäisessä vaiheessa tutkijat kehittävät työkaluja, joilla voidaan rakentaa yhä suurempia DNA:n osia, lopulta kokonainen ihmisen kromosomi. Kromosomit sisältävät geenit, jotka säätelevät kehomme kehitystä ja toimintaa. Näitä voidaan tutkia ja muokata tarkemmin kuin koskaan ennen.

– Synteettisen DNA:n rakentaminen antaa meille mahdollisuuden testata DNA:n toimintaa uusilla tavoilla. Tähän asti olemme voineet vain muokata olemassa olevaa perimää, sanoo professori Matthew Hurles Wellcome Sanger -instituutista.

Pelkoja väärinkäytöksistä

Vaikka projektin tutkimus rajoittuu laboratorioihin – eikä tavoitteena ole luoda keinotekoista elämää – antaa se tutkijoille ennennäkemättömän hallinnan ihmisperimään. Tämä on herättänyt huolia mahdollisesta väärinkäytöstä.

– Tiede voidaan valjastaa myös pahoihin tarkoituksiin, varoittaa Pat Thomas, Beyond GM -järjestön johtaja.
– On mahdollista, että joku käyttää tätä luodakseen biologisia aseita, ”paranneltuja” ihmisiä tai jopa olentoja, joilla on ihmisen DNA:ta.

Professori Bill Earnshaw Edinburghin yliopistosta huomauttaa, että teknologia on jo olemassa:
– Pullon henki on jo ulkona. Vaikka rajoituksia asetettaisiin nyt, ei estäisi ketään teknologian haltijaa toimimasta omin päin.

Kuka omistaa synteettisen elämän?

Thomasin mukaan myös syntyvien hoitojen kaupallistaminen herättää eettisiä kysymyksiä:
– Jos luomme synteettisiä kehon osia tai jopa synteettisiä ihmisiä, kuka heidät omistaa? Entä kuka omistaa heistä kerätyn datan?

Miksi Wellcome rahoitti hanketta?

Wellcomen rahoituspäätös ei ollut helppo. Säätiön edustaja tohtori Tom Collins sanoo, että vaihtoehtona olisi ollut pysyä passiivisena:

– Kysyimme itseltämme, mitä maksaisi, jos emme tekisi mitään. Tämä teknologia kehitetään ennemmin tai myöhemmin. Nyt voimme ainakin yrittää tehdä sen vastuullisesti ja kohdata eettiset kysymykset avoimesti.

Projektin rinnalle perustetaan sosiaalitieteellinen ohjelma, jota johtaa professori Joy Zhang Kentin yliopistosta. Tarkoituksena on kerätä eri asiantuntijoiden, yhteiskuntatieteilijöiden ja kansalaisten näkemyksiä.

– Haluamme tietää, miten ihmiset suhtautuvat teknologiaan, millaisia hyötyjä he näkevät ja mitkä asiat heitä huolestuttavat, Zhang sanoo.

Lähde: Bbc