Maailman johtajat kokoontuvat turvallisuuskokoukseen, kun vanha maailmanjärjestys horjuu

Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja noin 60 muuta maailman johtajaa ja päättäjää kokoontuvat seuraavan kolmen päivän ajaksi Munchenin vuotuiseen turvallisuuskokoukseen (MSC).

Kokouksen panokset eivät ole koskaan olleet näin korkeat. Eräs kokenut läntinen virkamies kuvaili tilannetta “koko uransa vaarallisimmaksi ja kiistanalaisimmaksi ajaksi”.

Kansainvälisen järjestyksen mureneminen

Kun Venäjä kolme vuotta sitten aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan, suurin osa maailmasta tuomitsi sen. Nato, EU ja länsimaat löysivät poikkeuksellisen yhteisymärryksen Ukrainan tukemisesta ilman suoraa sotilaallista puuttumista.

Vaikka Slovakia ja Unkari epäilivät ajoittain yhteistä linjaa, oli yleinen näkemys, että Putinin hyökkäyksen piti päättyä tappioon, jotta Nato ei heikkenisi ja Venäjä ei rohkaistuisi hyökkäämään muihin naapurimaihinsa, kuten Viroon.

Mutta nyt tilanne on muuttunut.

Presidentti Trumpin hallinto on heikentänyt Ukrainan neuvotteluasemia myöntämällä, ettei Ukrainan alueiden palauttaminen vuoden 2014 rajoille ole “realistista”. Yhdysvallat on myös sulkenut pois mahdollisuuden Ukrainan Nato-jäsenyydelle ja kieltäytynyt lähettämästä joukkojaan suojelemaan Ukrainaa mahdollisilta uusilta Venäjän hyökkäyksiltä.

Lisäksi Trumpin hallinnon yllättävä 90 minuutin puhelinkeskustelu presidentti Putinin kanssa on päättänyt läntisen maailman kolmen vuoden pituisen hiljaisuuden Venäjää kohtaan.

Nato:n yhtenäisyys rakoilee

Munchenin turvallisuuskokouksessa tullaan kuulemaan, mitä Trumpin hallinto aikoo seuraavaksi tehdä Ukrainan suhteen. Osa suunnitelmista on vielä kehitteillä, ja lisätietoa odotetaan ensi viikolla, kun Trumpin lähettiläs, eläkkeellä oleva kenraali Keith Kellogg, matkustaa Kiovaan.

Tällä hetkellä Nato on selvästi jakautunut. Yhdysvallat haluaa sodan päättyvän nopeasti, vaikka se tarkoittaisi Moskovan vaatimusten myöntymistä. Toisaalta Euroopassa uskotaan yhä, että Venäjän taloudellisten ja sotilaallisten tappioiden myötä kestävä rauha saavutetaan vain, jos Moskovaan kohdistuva paine pidetään korkeana.

Trumpin kiistanalainen uhkaus Grönlannille

Lisäksi Naton sisällä näkyy uusia jakolinjoja. Viime kuussa presidentti Trump ilmoitti haluavansa ostaa Grönlannin, joka kuuluu Tanskan kuningaskuntaan. Kun Tanskan pääministeri Mette Frederiksen torjui ajatuksen, Trumpin reaktio oli aggressiivinen. Hän ei sulkenut pois myöskään sotilaallisen voiman käyttämistä asian ratkaisemiseksi.

Ajatus siitä, että yksi Nato-maa uhkaa toista, olisi vielä jokin aika sitten ollut mahdoton. Nyt tilanne on toinen, ja moni Naton jäsenmaa on huolissaan.

Euroopan odottama selvyys saattaa jäädä saamatta

Munchenin turvallisuuskokouksessa Washingtonin eurooppalaiset liittolaiset toivovat saavansa selvennystä Trumpin hallinnon linjaan. Toistaiseksi vaikuttaa kuitenkin siltä, että presidentti Trump on jo aloittanut Yhdysvaltain globaalin roolin uudelleenmäärittelyn eikä ole valmis kuuntelemaan Euroopan johtajien huolia.

Kokouksen seuraavat kolme päivää tulevat antamaan lisävihjeitä siitä, millainen on tulevaisuuden maailmanjärjestys ja mitä se tarkoittaa Euroopan turvallisuudelle.

Lähde: Bbc