Mikä on BRICS ja muuttaako se maailmanjärjestyksen? – Syväanalyysi

BRICS on “kehittyvien talouksien” yhteistyöfoorumi, joka koostuu viidestä merkittävästä valtiosta: Brasiliasta, Venäjästä, Intiasta, Kiinasta ja Etelä-Afrikasta. Alun perin ryhmä tunnettiin nimellä BRIC, ja siihen kuuluivat vain Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina. Sen perusta luotiin vuonna 2001, kun Goldman Sachsin ekonomisti Jim O’Neill käytti termiä ennustaessaan näiden maiden kasvavaa merkitystä maailman taloudessa.

BRICS-ryhmä syntyi virallisesti vuonna 2009, jolloin sen jäsenmaat pitivät ensimmäisen huippukokouksensa Jekaterinburgissa, Venäjällä. Tavoitteena oli luoda vastapaino perinteisille länsimaisille talousinstituutioille, kuten Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja Maailmanpankille. Ryhmän jäsenet halusivat vahvistaa taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaansa maailmanlaajuisesti.

Vuonna 2010 Etelä-Afrikka liittyi ryhmään, mikä laajensi sen maantieteellistä edustusta ja lisäsi merkitystä Afrikan mantereella. BRICS on sittemmin toiminut taloudellisen ja poliittisen yhteistyön foorumina, ja se keskittyy erityisesti talouskasvuun, kauppaan ja monenväliseen yhteistyöhön.

BRICS-maat edustavat suurta osaa maailman väestöstä ja taloudellisesta kasvusta. Huolimatta eroista taloudellisissa ja poliittisissa järjestelmissään, maat ovat yhdistäneet voimansa tavoitteenaan edistää oikeudenmukaista maailmanjärjestystä ja vahvistaa rooliaan globaalissa päätöksenteossa.

Laajentuminen:

Yli 40 maata on ilmaissut kiinnostuksensa liittyä tähän merkittävään “kehittyvien talouksien” ryhmään viimeisempänä Nato-maa Turkki. Näistä yli 20 maata on jo virallisesti hakenut jäsenyyttä, mukaan lukien Saudi-Arabia, Iran, Arabiemiirikunnat, Argentiina, Egypti ja Etiopia.

Monet maat, kuten Argentiina ja Iran, haluavat jäsenyyden taloudellisen yhteistyön tehostamiseksi ja länsimaiden vaikutusvallan vastapainoksi. Öljyrikkaat maat, kuten Saudi-Arabia ja Arabiemiirikunnat, näkevät BRICS:n mahdollisuutena laajentaa markkinoitaan ja vähentää riippuvuuttaan Yhdysvaltain dollarista käymällä kauppaa vaihtoehtoisilla valuutoilla. Myös Algeria ja Bangladesh ovat osoittaneet vahvaa kiinnostusta liittyä BRICS:iin, mikä viittaa siihen, että maailmassa ollaan siirtymässä kohti moninapaista maailmanjärjestystä.

BRICS-pankki (New Development Bank, NDB)

BRICS-pankki, viralliselta nimeltään Uusi kehityspankki (New Development Bank, NDB), perustettiin vuonna 2014 BRICS-maiden toimesta. Sen tarkoituksena on rahoittaa infrastruktuurihankkeita ja kestävää kehitystä kehittyvissä talouksissa. Pankki toimii vaihtoehtona perinteisille kansainvälisille rahoituslaitoksille, kuten Maailmanpankille ja Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF), ja pyrkii edistämään taloudellista kasvua sekä vähentämään kehittyvien maiden riippuvuutta länsijohtoisista instituutioista. Pankin pääkonttori sijaitsee Shanghaissa, Kiinassa, ja sen jäsenet ovat BRICS-maat, mutta pankki on avoin myös muille maille liittymistä varten.

BRICS-maille oma yhteinen valuutta.

BRICS-maat ovat keskustelleet mahdollisuudesta luoda oma yhteinen valuutta, mutta toistaiseksi konkreettisia päätöksiä ei ole tehty. Ajatus omasta valuutasta nousi esille osana laajempaa pyrkimystä vähentää riippuvuutta Yhdysvaltain dollarista kansainvälisessä kaupassa ja rahoituksessa. Tavoitteena olisi tarjota vaihtoehto dollarille ja vahvistaa kehittyvien maiden taloudellista itsenäisyyttä.

BRICS-valuutan arvon ollaan huhuttu perustuvan kultavarantoon. On spekuloitu, että BRICS-ryhmä voisi sitoa uuden valuuttansa kullan arvoon. Tämä paluu niin sanottuun ”kultakantaan” voisi tarjota vakautta ja vähentää valuuttakurssien manipuloinnin riskiä, sillä kullan arvo on perinteisesti ollut vakaampi kuin fiat-valuuttojen.

Vaikutukset BRICS:n omasta valuutasta voisi olla järisyttävät.

BRICS:N oman valuutan luominen voisi tarjota useita merkittäviä mahdollisuuksia yhteisöille, erityisesti taloudellisen itsenäisyyden ja globaalin vaikutusvallan näkökulmasta:

1. Vähentynyt riippuvuus Yhdysvaltain dollarista: Yhdysvaltain dollari on tällä hetkellä hallitseva maailmanvaluutta, jota käytetään suurimmassa osassa kansainvälistä kauppaa ja rahoitusta. BRICS-maiden yhteinen valuutta voisi vähentää dollariin liittyviä riskejä, kuten valuuttakurssivaihteluita ja sanktioita, joita esimerkiksi Venäjä on kohdannut.
2. Kaupan ja investointien helpottaminen: Yhteinen valuutta helpottaisi BRICS-maiden välistä kauppaa ja investointeja, vähentäen tarpeen vaihtaa valuuttaa maiden välillä. Tämä voisi vahvistaa taloudellisia siteitä ja kasvattaa kauppaa näiden maiden välillä.
3. Finanssipoliittinen vakaus: Jos BRICS-maat onnistuisivat luomaan vahvan ja vakaan valuutan, se voisi toimia vaihtoehtoisena reservivaluuttana maailmantaloudessa. Tämä voisi tarjota kehittyville maille vaihtoehdon Yhdysvaltain dollarin sijaan.
4. Poliittinen ja taloudellinen vaikutusvalta: Oman valuutan käyttöönotto voisi vahvistaa BRICS-maiden poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaa kansainvälisissä instituutioissa. Se antaisi BRICS-maiden blokille mahdollisuuden muuttaa kansainvälisen rahajärjestelmän sääntöjä ja toimintatapoja, mikä voisi hyödyttää erityisesti kehittyviä talouksia.
5. Vastapaino länsimaiselle talousjärjestelmälle: Oman valuutan luominen voisi edistää moninapaisempaa maailmantaloutta, jossa Yhdysvaltain ja EU
   hallitseman talousjärjestelmän rinnalle tulisi uusi taloudellinen napa. Tämä voisi tasapainottaa globaalin talouden voimasuhteita.
   

BRICS-sotilaallinen yhteistyö

BRICS-maat eivät muodosta tällä hetkellä virallista sotilaallista liittoa samalla tavalla kuin esimerkiksi Nato. Kuitenkin, BRICS-maat ovat osoittaneet kiinnostusta yhteistyöhön ja koordinointiin monilla alueilla, mukaan lukien turvallisuus ja puolustus. Yhteistyö tällä hetkellä saattaa ilmetä esimerkiksi yhteisissä harjotuksissa, tiedonvaihdossa ja strategisessa keskustelussa, mutta se ei ole yhtä muodollista tai laajaa kuin monilla muilla sotilaallisilla liitoilla.

Länsimaiden suhtautuminen BRICS-järjestöön

Länsimaiden suhtautuminen BRICS-järjestöön on penseää ja riippuu usein yksittäisten maiden tai alueiden poliittisista ja taloudellisista intresseistä. Yleisesti ottaen länsimaat ovat suhtautuneet BRICS:iin negatiivisesti.

Monet länsimaat ovat ilmaisseet huolta BRICS-maiden kasvavasta vaikutusvallasta ja niiden pyrkimyksistä haastaa lännen hallitsevaa asemaa kansainvälisessä järjestelmässä. Erityisesti Kiinan ja Venäjän rooli BRICS:ssä
voi herättää huolta lännen poliitikoissa, koska nämä maat ovat usein osallistuneet poliittisiin tai taloudellisiin kiistoihin lännen kanssa.

Muuttaako BRICS maailmanjärjestystä? Katsotaan asiaa maailmanjärjestyksen, taloustilanteen, poliittisen, moninapaisen maailman, geopoliittisen sekä globaalien haasteiden näkökulmasta.

BRICS-järjestön mahdollinen vaikutus maailmanjärjestykseen tulevaisuudessa on monimutkainen kysymys, useat tekijät kuitenkin viittaavat siihen, että BRICS voi muuttaa kansainvälistä järjestystä jollakin tavalla. 

BRICS-maat edustavat suurta osaa maailman väestöstä ja taloudesta. Jos niiden taloudellinen vaikutus kasvaa, ne voivat muuttaa globaaleja taloudellisia trendejä ja instituutioita. Esimerkiksi BRICS-maat voivat kehittää uusia taloudellisia yhteistyörakenteita tai rahoitusmekanismeja, jotka voivat vaikuttaa kansainväliseen talouteen.

BRICS-maat voivat käyttää kollektiivista poliittista voimaansa muuttaakseen kansainvälisiä sääntöjä ja käytäntöjä, erityisesti niillä alueilla, joilla niiden intressit ovat vahvat. Tämä voi tarkoittaa kilpailua tai vastakkainasettelua lännen hallitsevien voimien kanssa kansainvälisissä instituutioissa ja foorumeilla, esimerkiksi YK:n äänestyksissä.

BRICS-maiden kasvava vaikutus voi edistää moninapaista maailmaa, jossa ei ole yhtä hallitsevaa valtakeskusta. Tämä voi johtaa maailmanjärjestyksen monimuotoistumiseen, jossa useat suuret maat ja alueelliset voimakohdat vaikuttavat kansainvälisiin asioihin.

BRICS-maat voivat olla keskeisessä roolissa globaalien haasteiden, kuten kansainvälisen turvallisuuden ja kehityskysymysten, ratkaisemisessa. Ne voivat edistää uusia lähestymistapoja ja yhteistyömalleja näissä kysymyksissä.

BRICS-maiden vaikutus voi myös lisätä geopoliittista kilpailua ja jännitteitä, erityisesti lännen suurvaltojen kanssa. Tämä voi vaikuttaa kansainväliseen turvallisuuteen ja vakauteen, ja luoda uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansainvälisessä politiikassa.

Vertailuna joidenkin OECD -maiden ja BRICS-maiden lukuja. 

BKT % kasvu vuoden 2024 aikana

Ranska 0,7%

Saksa 0,2%

Britania 0,5%

USA 2,7%

Norja 1,5%

Ruotsi 0,2%

Suomi 0,4%

Islanti 1,7%

Unkari 2,2%

Viro -0,5%

Venäjä 3,2%

Brasilia 2,2%

Intia 6,8%

Kiina 4,6%

Etelä-Afrikka 0,9%

Turkki 3,1%

Lähde

https://www.imf.org/external/datamapper/NGDP_RPCH@WEO/OEMDC/ADVEC/WEOWORLD

-Ranskan bruttokansantuote (BKT) vuodelle 2023 oli noin 3,15 biljoonaa euroa

-Saksan bruttokansantuote (BKT) vuodelle 2023 oli noin 4,05 biljoonaa euroa

-BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) yhteinen bruttokansantuote (BKT) vuodelle 2023 oli noin 31,5 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (noin 29,3 biljoonaa euroa).

-Kiinan bruttokansantuote (BKT) vuodelle 2023 oli noin 18,5 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (noin 17,1 biljoonaa euroa).

-Brasilian bruttokansantuote (BKT) vuodelle 2023 oli noin 2,1 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (noin 1,9 biljoonaa euroa).

-Etelä-Afrikan bruttokansantuote (BKT) vuodelle 2023 oli noin 430 miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 390 miljardia euroa).

-Venäjän bruttokansantuote (BKT) vuodelle 2023 oli noin 1,64 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (noin 1,52 biljoonaa euroa)

-Intian bruttokansantuote (BKT) vuodelle 2023 oli noin 3,73 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (noin 3,43 biljoonaa euroa).

Vertailuna OECD -maiden yhteenlaskettu BKT. OECD-maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote (BKT) oli noin 57,5 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (noin 52,5 biljoonaa euroa) vuonna 2023.

Kun vertaamme BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, ja Etelä-Afrikka) ja OECD-maiden yhteenlaskettua bruttokansantuotetta (BKT) vuodelle 2023, saamme seuraavat tiedot:

BRICS-maiden yhteenlaskettu BKT (2023):

• Kiina: noin 18,5 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria
• Intia: noin 3,73 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria
• Brasilia: noin 2,1 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria
• Venäjä: noin 1,64 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria
• Etelä-Afrikka: noin 430 miljardia Yhdysvaltain dollaria

BRICS-maiden yhteenlaskettu BKT: noin 26,37 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (noin 24,2 biljoonaa euroa).

OECD-maiden yhteenlaskettu BKT (2023): noin 57,5 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (noin 52,5 biljoonaa euroa).

Vertailu:

OECD-maiden yhteenlaskettu BKT on merkittävästi suurempi kuin BRICS-maiden yhteenlaskettu BKT. OECD-maat kattavat suurimman osan maailman kehittyneistä talouksista, ja niiden taloudellinen kokonaisuus on huomattavasti suurempi.

• BRICS-maiden BKT vastaa noin 46% OECD-maiden bruttokansantuotteesta. 

Tämä ero heijastaa OECD-maiden keskimääräistä suurempaa taloudellista kokoluokkaa verrattuna BRICS-maihin. OECD-maat ovat kehittyneitä talouksia, kun taas BRICS-maat ovat kehittyviä talouksia, joilla on suuri väestö ja kasvupotentiaali mutta jotka ovat monilta osin vielä kehittyvässä vaiheessa taloudellisesti.

BRICS -maiden tulevaisuuden potentiaali

BRICS-maiden potentiaali on merkittävä useista syistä johtuen, ja niiden kasvupotentiaali voi vaikuttaa huomattavasti globaaliin talouteen tulevaisuudessa. Tässä on arvio BRICS-maiden potentiaalista ottaen huomioon niiden jäsenvaltioiden mahdollinen kasvu:

1. Kiina

• Kasvupotentiaali: Kiina on maailman toiseksi suurin talous ja sen kasvupotentiaali on merkittävä, vaikka kasvuvauhti on hidastunut viime vuosina. Kiinan talous on edelleen yksi maailman tärkeimmistä ja sen teknologinen kehitys, infrastruktuuri-investoinnit ja sisämarkkinoiden laajeneminen tarjoavat mahdollisuuksia pitkän aikavälin kasvulle.
• Haasteet: Väestön ikääntyminen, taloudellinen siirtyminen teollisuudesta palveluihin ja geopoliittiset jännitteet voivat vaikuttaa kasvuun.

2. Intia

• Kasvupotentiaali: Intia on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Nuori väestö, nopeasti kasvavat markkinat, teknologiainvestoinnit ja talousuudistukset ovat avaintekijöitä. Intian talouskasvu on keskittynyt erityisesti teknologian ja palvelujen sektoreihin.
• Haasteet: Yksityisen sektorin kehitys, infrastruktuuripula, poliittiset haasteet ja sosiaalinen epätasa-arvo voivat rajoittaa kasvua.

3. Brasilia

• Kasvupotentiaali: Brasilia on Latinalaisen Amerikan suurin talous ja sillä on suuria luonnonvaroja, kuten metsävarat ja mineraalit. Talousuudistukset, maatalous ja teollisuuden monipuolistaminen voivat tukea kasvua.
• Haasteet: Poliittinen epävakaus, taloudellinen epävarmuus ja infrastruktuurihäiriöt voivat estää talouskasvun.

4. Venäjä

• Kasvupotentiaali: Venäjä on rikas luonnonvaroista, erityisesti öljystä ja maakaasusta. Talousuudistukset ja monipuolistaminen voivat tukea kasvua.
• Haasteet: Kansainväliset pakotteet, poliittiset ja taloudelliset jännitteet, sekä korruption ongelmat voivat rajoittaa kasvua.

5. Etelä-Afrikka

• Kasvupotentiaali: Etelä-Afrikka on Afrikan mantereen suurin teollistunut talous. Sen talouspotentiaali voi hyötyä infrastruktuurihankkeista ja alueellisesta integraatiosta.
• Haasteet: Politiikka, työttömyys, korruptio ja taloudelliset epätasapainot voivat rajoittaa kasvua.

Yhteenveto

BRICS-maat tarjoavat merkittävää kasvupotentiaalia globaalissa taloudessa, erityisesti koska niiden väestö on suuri ja taloudet ovat monimuotoisia. Yhdessä ne kattavat suuren osan maailman väestöstä ja luonnonvaroista, mikä luo mahdollisuuksia talouskasvuun ja kehitykseen.

Haasteet: BRICS-maiden kasvuun voivat vaikuttaa taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset haasteet, kuten epävakaus, infrastruktuurihäiriöt ja geopoliittiset jännitteet.

Mahdollisuudet: Pitkäaikaiset investoinnit infrastruktuuriin, teknologiaan, koulutukseen ja talousuudistuksiin voivat parantaa BRICS-maiden kasvupotentiaalia. Alueellinen yhteistyö ja globaalin talouden integroituminen voivat myös tukea kasvua.

Kokonaisuudessaan BRICS-maiden potentiaali on suuri, mutta niiden tulevaisuuden kasvu riippuu monista tekijöistä, mukaan lukien niiden kyky hallita haasteita ja hyödyntää mahdollisuuksia tehokkaasti.

Voiko BIRCS -maat voittaa OECD -maat talouskilpailussa esimerkiksi 10 vuoden aikana?

On mahdollista, että BRICS-maat voivat saavuttaa merkittävää talouskasvua ja jopa haastaa OECD-maat talouskilpailussa seuraavien 10 vuoden aikana. Kuitenkin tämä riippuu monista tekijöistä ja haasteista, jotka voivat vaikuttaa heidän kehitykseensä. Tässä on arvio BRICS-maiden mahdollisuuksista voittaa OECD-maat talouskilpailussa:

1. Kasvupotentiaali ja väestö

• BRICS-maat:
  • BRICS-maat, erityisesti Kiina ja Intia, omistavat suuria väestöryhmiä, mikä luo suuria markkinoita ja työvoiman.
  • Kiinan ja Intian nopea talouskasvu on ollut vaikuttavaa, ja niiden odotetaan jatkavan voimakasta kasvua teknologian, teollisuuden ja palvelujen aloilla.
• OECD-maat:
  • OECD-maat ovat jo kehittyneitä talouksia, joilla on kypsät markkinat ja kehittynyt infrastruktuuri. Kasvupotentiaali voi olla rajoitetumpaa verrattuna kehittyviin talouksiin.

2. Talousuudistukset ja investoinnit

• BRICS-maat:
  • BRICS-maat ovat toteuttamassa merkittäviä talousuudistuksia ja investoivat infrastruktuuriin, teknologiaan ja koulutukseen. Näiden investointien onnistuminen voi edistää kasvua.
  • Kiinan ”Belt and Road Initiative” ja Intian digitalisaatiohankkeet voivat edistää talouskasvua.
• OECD-maat:
  • OECD-maat ovat investoineet paljon innovaatioihin, koulutukseen ja infrastruktuuriin, mutta niiden talouskasvu voi olla hidastunutta verrattuna BRICS-maiden nopeampaan kehitykseen.

3. Geopoliittiset ja taloudelliset haasteet

• BRICS-maat:
  • BRICS-mailla on monia haasteita, kuten poliittinen epävakaus, korruptio, taloudellinen epävarmuus ja ympäristöongelmat.
  • Geopoliittiset jännitteet, kuten kauppasodat ja kansainväliset pakotteet, voivat rajoittaa niiden kasvua.
• OECD-maat:
  • OECD-maat kohtaavat myös haasteita, kuten väestön ikääntyminen ja talouden globalisaation vaikutukset, mutta ne ovat usein paremmin varustautuneita hallitsemaan taloudellisia ja poliittisia kriisejä.

4. Innovaatio ja teknologia

• BRICS-maat:
  • Kiina on jo vahva toimija teknologiasektorilla, ja Intia on kasvamassa merkittäväksi IT- ja teknologiakeskukseksi.
  • Muiden BRICS-maiden, kuten Brasilian ja Etelä-Afrikan, on vielä kehitettävä teknologisia ja innovatiivisia kapasiteettejaan.
• OECD-maat:
  • OECD-maat ovat johtavassa asemassa innovaation ja teknologian aloilla, mutta BRICS-maiden kasvavat investoinnit teknologiaan voivat muuttaa tätä dynamiikkaa.

Yhteenveto

• BRICS-maiden mahdollisuus voittaa OECD-maat talouskilpailussa seuraavien 10 vuoden aikana riippuu niiden kyvystä hallita haasteita ja hyödyntää kasvumahdollisuuksia.
• BRICS-maat voivat saavuttaa merkittävää talouskasvua, mutta ne kohtaavat monimutkaisempia haasteita verrattuna kehittyneisiin OECD-maihin.
• OECD-mailla on vahvat taloudelliset perusrakenteet ja resurssit, mutta BRICS-maiden kasvava taloudellinen painoarvo ja nopea kehitys voivat muuttaa globaalia talouden kenttää merkittävästi.

Kokonaisuudessaan BRICS-maat voivat saavuttaa huomattavaa edistystä ja kasvua, mutta on epätodennäköistä, että ne täysin ohittaisivat OECD-maat talouskilpailussa lyhyellä aikavälillä. Kuitenkin pitkällä aikavälillä BRICS-maat voivat pelata yhä suurempaa roolia globaalissa taloudessa.

Tämän hetken arvio BRICS:in vaikutuksista maailman turvallisuustilanteeseen

BRICS-maiden taloudellinen nousu ja mahdollinen kilpailu OECD-maiden kanssa voivat vaikuttaa maailman turvallisuustilanteeseen monin tavoin. Tässä on arvio BRICS-maiden kasvun mahdollisista vaikutuksista globaalin turvallisuuden kentällä:

1. Geopoliittinen kilpailu ja valtapoliittinen muutos

• Voimakkaampi globaali kilpailu: BRICS-maiden talouskasvu voi johtaa lisääntyneeseen geopoliittiseen kilpailuun suurvaltojen välillä. Tämä voi heikentää perinteisten suurvaltojen, kuten Yhdysvaltojen ja EU, asemaa ja johtaa uusiin valtapoliittisiin jännitteisiin.
• Kansainväliset suhteet: BRICS-maiden taloudellinen voimaantuminen voi muuttaa kansainvälisiä suhteita ja vaikuttaa monenvälisten järjestöjen, kuten Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja Maailman kauppajärjestön (WTO), dynamiikkaan. BRICS-maat voivat pyrkiä muokkaamaan kansainvälisiä sääntöjä ja normeja.

2. Turvallisuuspolitiikka ja puolustus

• Kasvavat puolustusbudjetit: Talouskasvu voi johtaa suurempiin puolustusbudjetteihin BRICS-maissa, mikä voi vaikuttaa kansainväliseen turvallisuuteen. Esimerkiksi Kiinan ja Intian puolustusinvestoinnit voivat lisätä alueellista kilpailua ja jännitteitä.
• Alueelliset konfliktit: BRICS-maiden kasvava taloudellinen ja sotilaallinen voima voi lisätä alueellisia konflikteja, erityisesti alueilla, joissa näillä mailla on strategisia etuja, kuten Kiinan ja Intian rajaseuduilla tai Venäjän ja sen naapurimaiden välillä.

3. Taloudelliset ja kauppapoliittiset vaikutukset

• Kauppasodat ja taloudelliset jännitteet: BRICS-maiden taloudellinen kasvu voi johtaa uusiin kauppasotiin ja taloudellisiin jännitteisiin, erityisesti jos suurvallat pyrkivät suojelemaan omia taloudellisia etujaan.
• Energian ja resurssien kilpailu: BRICS-maat, erityisesti Kiina ja Intia, ovat suuria luonnonvarojen kuluttajia. Kilpailu energian ja raaka-aineiden saannista voi johtaa globaaliin resurssikilpailuun, joka voi vaikuttaa kansainväliseen turvallisuuteen.

4. Monenvälinen yhteistyö ja kansainväliset järjestöt

• Monenvälinen yhteistyö: BRICS-maiden taloudellinen voima voi tarjota mahdollisuuksia uudelle monenväliselle yhteistyölle ja taloudelliselle integraatiolle, mutta myös mahdollisesti haastaa nykyisiä kansainvälisiä järjestöjä ja sääntöjä.
• Yhteistyö turvallisuusasioissa: BRICS-maat voivat kehittää uusia yhteistyömuotoja turvallisuusasioissa, mikä voi johtaa uusiin turvallisuusjärjestöihin tai -liittoutumiin.

5. Sosiaalinen ja poliittinen vakaus

• Sisäiset haasteet: BRICS-maiden taloudellinen kasvu voi auttaa niiden sisäistä vakautta, mutta samalla se voi myös korostaa sosiaalisia ja poliittisia jännitteitä, erityisesti maissa, joissa on suuria eriarvoisuuksia tai poliittista epävakautta.
• Kansainvälinen tuki ja kehitys: BRICS-maiden taloudellinen voima voi johtaa suurempaan vaikutusvaltaan kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa, mikä voi parantaa kansainvälisiä suhteita.

Yhteenveto

BRICS-maiden taloudellinen nousu voi vaikuttaa maailman turvallisuustilanteeseen monilla tavoilla, mukaan lukien lisääntyneet geopoliittiset jännitteet, puolustusinvestoinnit, taloudelliset kilpailut ja muutokset kansainvälisessä yhteistyössä. Vaikutukset voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia, ja niiden laajuus riippuu siitä, miten BRICS-maat ja OECD-maat hallitsevat kansainvälisiä suhteitaan ja haasteitaan.

Tärkeää on, että kansainväliset toimijat seuraavat näitä muutoksia ja pyrkivät edistämään rauhaa ja vakautta globaalissa kontekstissa.

Mitä tämä voi tarkoittaa EU:n yhtenäisyydelle? Voiko EU hajota?

BRICS-maiden kasvava taloudellinen voima ja niiden mahdollinen kilpailu OECD-maiden kanssa voivat vaikuttaa Europanunioniin monin tavoin. On tärkeää huomioida, että EU:n tulevaisuus ja sen mahdollinen hajoaminen riippuvat monista tekijöistä, mutta tässä on joitakin keskeisiä vaikutuksia ja skenaarioita:

1. Taloudellinen kilpailu ja markkinadynamiikka

• Kilpailun lisääntyminen: BRICS-maiden taloudellinen kasvu voi lisätä globaalin kilpailun painetta, mikä saattaa vaikuttaa EU:n
  talouteen, erityisesti kaupan ja investointien alueilla. EU:n
  jäsenvaltioiden on sopeuduttava kilpailuun uusilta ja kasvavilta talousalueilta, mikä voi lisätä taloudellista painetta ja eroja jäsenvaltioiden välillä.
• Taloudelliset haasteet: BRICS-maiden taloudellinen voima voi vaikuttaa EU:n vientimarkkinoihin ja investointivirtoihin. Tämä voi johtaa taloudellisiin haasteisiin, erityisesti alueilla, joissa EU:n
  jäsenvaltioiden taloudet ovat haavoittuvaisia tai jossa ne ovat riippuvaisia tietyistä markkinoista.

2. Geopoliittiset ja turvallisuusnäkökohdat

• Geopoliittinen kilpailu: BRICS-maiden vaikutusvalta voi muuttaa geopoliittista tasapainoa, mikä saattaa johtaa uusiin haasteisiin EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. EU:n jäsenvaltioiden on vahvistettava yhteistyötään turvallisuus- ja puolustusasioissa vastatakseen muuttuviin globaaleihin uhkiin.
• EU:n rooli kansainvälisillä areenoilla: Europaanunionin
  on saatava vahvempi ääni kansainvälisissä asioissa ja kehitettävä strategioita, joilla se voi hallita suhteitaan BRICS-maihin ja ylläpitää omaa vaikutusvaltaansa globaalissa politiikassa.

3. Sisäinen yhtenäisyys ja poliittinen vakaus

• Eroavaisuudet jäsenvaltioiden välillä: BRICS-maiden kasvava vaikutus voi korostaa EU:n sisäisiä taloudellisia ja poliittisia eroja. Erityisesti EU:n jäsenvaltioiden taloudellinen kehitys ja kiinnostuksen kohteet voivat vaihdella, mikä voi vaikeuttaa yhteisen politiikan luomista.
• Erojen syveneminen: Jos BRICS-maiden nousu johtaa taloudellisiin haasteisiin EU:ssa, se voi korostaa jäsenvaltioiden välisiä eroja ja lisätä sisäistä jännitystä. Tämä voi heikentää EU:n yhtenäisyyttä ja yhteisten poliittisten tavoitteiden toteuttamista.

4. EU:n institutionaalinen rakenne

• Poliittinen eriytyminen: Jos EU ei onnistu hallitsemaan BRICS-maiden vaikutuksia tehokkaasti, se voi johtaa poliittiseen eriytymiseen ja jännitteisiin jäsenvaltioiden välillä. Tämä saattaa lisätä jäsenvaltioiden halua etsiä eristyneempiä tai omavaraisempia strategioita.
• Yhteistyön vahvistaminen: Toisaalta, EU:n on mahdollisesti vahvistettava sisäistä yhteistyötään ja rakenteitaan vastaamaan BRICS-maiden kasvavaa vaikutusvaltaa. Tämä voi johtaa syvempään integraatioon ja yhteisiin strategioihin, mikä voi itse asiassa lisätä EU:n yhtenäisyyttä pitkällä aikavälillä.

Voiko EU hajota?

• Hajoamisen riskit: Vaikka EU
  jäsenvaltioiden välinen yhteistyö on ollut tiivistä, taloudelliset ja poliittiset jännitteet voivat lisätä hajottamisen riskiä. Jotkut jäsenvaltioiden kansalliset intressit voivat olla ristiriidassa EU:n yhteisten tavoitteiden kanssa, mikä voi johtaa ongelmiin.
• Yhtenäisyyden säilyttäminen: EU:n
  nykyiset rakenteet ja mekanismit on suunniteltu edistämään jäsenvaltioiden yhteistyötä ja hallitsemaan konflikteja. EU:n
  sisäiset reformit ja strategiat voivat auttaa ylläpitämään yhtenäisyyttä ja vahvistamaan yhteistyötä BRICS-maiden kasvavan vaikutusvallan aikakaudella.

Yhteenveto

BRICS-maiden kasvava taloudellinen voima ja niiden mahdollinen kilpailu OECD-maiden kanssa voivat vaikuttaa EU:n yhtenäisyyteen ja tulevaisuuteen. Vaikutukset voivat vaihdella, mutta ne voivat korostaa EU:n sisäisiä eroja ja luoda uusia haasteita. Samalla EU:lla on mahdollisuus vahvistaa sisäistä yhteistyötään ja kehittää strategioita, jotka tukevat sen yhtenäisyyttä ja vaikutusvaltaa globaalissa kontekstissa.

Entä onko kehitys suomen kannalta positiivinen vai negatiivinen ja mitä se vaikuttaa NATO jäsenyyteemme?

BRICS-maiden taloudellinen kasvu ja globaali vaikutus voivat vaikuttaa Suomen tilanteeseen sekä taloudellisesti että geopoliittisesti monin tavoin. Tarkastellaanpa näitä vaikutuksia:

1. Taloudelliset vaikutukset Suomelle

Positiiviset näkökohdat:

• Uudet markkinat: BRICS-maiden talouskasvu voi tarjota suomalaisille yrityksille uusia markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi Kiinan ja Intian markkinat voivat tarjota kasvavaa kysyntää suomalaisille tuotteille ja palveluille, erityisesti teknologian, teollisuuden ja innovaatioiden aloilla.
• Investoinnit: Kasvavat BRICS-maat voivat houkutella ulkomaisia investointeja, joista suomalaiset yritykset voivat hyötyä. Samalla suomalaiset yritykset voivat löytää uusia yhteistyö- ja investointimahdollisuuksia näistä maista.

Negatiiviset näkökohdat:

• Kilpailun kiristyminen: BRICS-maiden taloudellinen nousu voi johtaa kovempaan kilpailuun kansainvälisillä markkinoilla, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti Suomen vientiin ja teollisuuteen, erityisesti aloilla, joissa BRICS-maat ovat vahvoja.
• Taloudelliset häiriöt: BRICS-maiden talouden epävarmuus tai mahdolliset geopoliittiset konfliktit voivat aiheuttaa taloudellisia häiriöitä, jotka voivat vaikuttaa Suomeen, erityisesti jos taloudelliset suhteet BRICS-maihin ovat tiiviitä.

2. Geopoliittiset vaikutukset ja NATO-jäsenyys

Positiiviset näkökohdat:

• EU:n vahvistuminen: Jos BRICS-maiden kasvu johtaa EU:n
  tiiviimpään yhteistyöhön ja vahvempaan rooliin kansainvälisessä politiikassa, se voi tukea Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisia tavoitteita. EU:n
  vahvistuminen voi parantaa alueellista vakautta ja lisätä kansainvälistä tukea Suomea koskeville kysymyksille.
• Yhteistyön mahdollisuudet: Suomi voi hyötyä BRICS-maiden kasvusta tarjoamalla asiantuntemusta ja resursseja, erityisesti teknologian ja ympäristönsuojelun aloilla, mikä voi parantaa Suomen asemaa kansainvälisissä suhteissa.

Negatiiviset näkökohdat:

• Geopoliittinen jännitys: BRICS-maiden kasvu voi johtaa lisääntyneeseen geopoliittiseen jännitteeseen, erityisesti Kiinan ja Venäjän vaikutusvallan kasvun myötä. Tämä voi vaikuttaa Suomen turvallisuustilanteeseen ja NATON
  rooliin, koska jännitteet voivat vaatia lisää varautumista ja puolustustoimia.
• NATO-jäsenyyden haasteet: Kasvavat BRICS-maat voivat muuttaa alueellista turvallisuustilannetta ja vaikuttaa NATON
  strategisiin suuntaviivoihin. Jos BRICS-maat ja erityisesti Venäjä kehittävät aggressiivisempaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, se voi korostaa NATON tärkeyttä ja vaatia Suomelta ja muilta jäsenvaltioilta tiukempia puolustusvalmiuksia.

Yhteenveto

Suomen kannalta BRICS-maiden taloudellinen kehitys voi tuoda sekä mahdollisuuksia että haasteita. Positiivisesti, se voi avata uusia markkinoita ja investointimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Negatiivisesti, se voi myös kiristää kilpailua ja tuoda taloudellisia tai geopoliittisia häiriöitä.

NATO-jäsenyyden osalta BRICS-maiden vaikutus voi korostaa NATO:n roolia ja merkitystä alueellisessa turvallisuudessa. Tämä voi johtaa lisääntyneeseen yhteistyöhön ja puolustusvalmiuteen, mutta myös korostaa tarvetta sopeutua muuttuviin geopoliittisiin olosuhteisiin. Suomi, joka on pyrkinyt tiivistämään puolustusyhteistyötään ja turvaamaan alueellista vakautta, voi hyötyä siitä, että NATON jäsenenä sillä on pääsy kollektiiviseen puolustukseen ja kansainvälisiin turvaverkkoihin.

Jos OEC-maat kohtaavat merkittävän taantuman kuten 30-luvun lama ja BRICS -maat vastaavasti siirtyvät maailman talouden vetureiksi, mitä se tarkoittaa Suomen ja EU:n kannalta?

Jos OECD-maat kokevat merkittävän talouslaman, joka vertautuu 1930-luvun Great Depressioon, ja BRICS-maat sen sijaan nousevat maailman talouden vetureiksi, se voisi vaikuttaa Suomeen ja Euroopanunioniin monin tavoin. Tarkastellaan tätä mahdollisuutta eri näkökulmista:

1. Taloudelliset vaikutukset Suomelle ja EU:lle

Positiiviset vaikutukset:

• Uudet markkinat ja mahdollisuudet: BRICS-maiden taloudellinen kasvu voi luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille. Esimerkiksi kasvavat markkinat Kiinassa ja Intiassa voivat tarjota uusia vientimahdollisuuksia ja investointikohteita.
• Investointivirrat: BRICS-maat voivat houkutella ulkomaisia investointeja, jotka voivat hyödyttää EU:n talousalueen yrityksiä, erityisesti jos ne ovat mukana BRICS-maiden kasvuhankkeissa tai infrastruktuuriprojekteissa.

Negatiiviset vaikutukset:

• Jos OECD-maat kokevat merkittävän taantuman, se voi vaikuttaa negatiivisesti EU:n talouskasvuun ja työllisyyteen, erityisesti jos EU:n taloudet ovat tiiviisti kytköksissä näihin maihin.
• Kaupalliset ja rahoitusmarkkinahäiriöt: Taantuma OECD-maissa voi johtaa kaupallisiin ja rahoitusmarkkinahäiriöihin, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti euroalueen talouteen. Tämä voi aiheuttaa vientiongelmia, rahoitusmarkkinoiden epävakautta ja taloudellisia ongelmia EU:ssa.
  .

2. Politiikka ja talouspolitiikka

EU:n reagointi:

• Talouden sopeuttaminen: EU:n
  on mahdollisesti mukautettava talouspolitiikkaansa ja toteutettava uusia strategioita vastatakseen taantuman haasteisiin. Tämä voi sisältää talousuudistuksia, elvytystoimia ja rahoituspolitiikan sopeutuksia.
• Kansainvälinen yhteistyö: EU voi pyrkiä tiivistämään yhteistyötään BRICS-maiden kanssa ja kehittämään uusia strategioita globaaleihin taloudellisiin muutoksiin vastaamiseksi.

Suomen rooli:

• Poliittinen ja taloudellinen sopeutuminen: Suomi voi joutua mukauttamaan talouspolitiikkaansa ja kehittämään strategioita selvitäkseen taantuman vaikutuksista. Tämä voi sisältää taloudellisia ja sosiaalisia toimenpiteitä, jotka tukevat kansallista taloutta ja työllisyyttä.
• Kansainvälinen yhteistyö: Suomi voi etsiä uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön BRICS-maiden kanssa ja kehittää strategioita, jotka tukevat sen taloudellista vakautta ja kasvua.

3. Geopoliittinen ja turvallisuuspoliittinen tilanne

Geopoliittiset muutokset:

• Uudet valtapoliittiset dynaamiset: BRICS-maiden nousu talouden vetureiksi voi muuttaa geopoliittista kenttää ja vaikuttaa globaalin poliittisen tasapainon muutokseen. Tämä voi johtaa uusiin geopoliittisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita EU ja Suomi voivat joutua käsittelemään.
• EU:n rooli kansainvälisesti: EU voi joutua sopeutumaan muuttuvaan geopoliittiseen ympäristöön ja kehittämään uusia strategioita, jotka tukevat sen roolia kansainvälisissä asioissa ja turvallisuuspoliittisessa kentässä.

4. Euroalueen vakaus ja kehitys

Euroalueen haasteet:

• Taloudellinen vakaus: Taantuma OECD-maissa voi vaikuttaa euroalueen taloudelliseen vakauteen ja vaatia toimenpiteitä vakautuksen säilyttämiseksi. EU:n
  talouspolitiikan ja elvytystoimien on oltava riittäviä vastaamaan näihin haasteisiin.
• Rahoitusmarkkinat: Taantuma voi myös vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin, mikä voi johtaa tarpeeseen vahvistaa euroalueen rahoitusjärjestelmän resilienssiä ja vakauden ylläpitämistä.

Yhteenveto:

Jos OECD-maat kokevat merkittävän talouslaman ja BRICS-maat nousevat maailman talouden vetureiksi, tämä voi tuoda Suomelle ja EU:lle sekä mahdollisuuksia että haasteita. EU:n on mukautettava talouspolitiikkaansa ja kehittää strategioita vastatakseen globaaleihin muutoksiin. Suomi, kuten muutkin jäsenvaltiot, voi hyötyä BRICS-maiden kasvavasta taloudellisesta vaikutuksesta mutta myös kohdata taloudellisia ja geopoliittisia haasteita, jotka vaativat sopeutumista ja strategista suunnittelua.