Näkökulma: Suomen ja Venäjän rajan sulkeminen johtanut kanteluihin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT)

Suomen hallituksen päätökset sulkea väliaikaisesti Suomen ja Venäjän välinen maaraja ovat johtaneet oikeudelliseen kiistaan, jossa joukko suomalaisia ja Suomessa asuvia venäläistaustaisia henkilöitä on nostanut esiin vakavia huolia ihmisoikeusloukkauksista. Yhdeksän hakijaa, jotka ovat joko Suomen kansalaisia tai asuvat ja kuuluvat Suomen tunnustettuun venäjänkieliseen vähemmistöön, ovat vieneet asian Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) piiriin vedoten useisiin sen artikloihin.

Rajan sulkemisen vaikutukset arkeen

Hakijat ovat tottuneet matkustamaan säännöllisesti Suomen ja Venäjän rajan yli, mikä on ollut keskeinen osa heidän elämäänsä. Heidän mukaansa rajan sulkeminen on rajoittanut merkittävästi heidän liikkumisvapauttaan ja muita perusoikeuksiaan. Suomen hallitus teki päätökset rajan sulkemisesta useissa vaiheissa marraskuusta 2023 helmikuuhun 2024, perustellen toimia rajavartiolain nojalla. Päätökset koskivat kaikkia rajanylittäjiä, mutta hakijat kokivat niiden vaikuttavan erityisesti heidän elämäänsä.

Hakijat valittivat päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), mutta 14. maaliskuuta 2024 KHO hylkäsi valitukset. Oikeus katsoi, että päätökset eivät kohdistuneet suoraan hakijoihin, vaan kaikkiin rajan ylittäjiin, eikä rajanylitys ollut täysin mahdotonta, koska kaikkia rajanylityspaikkoja ei suljettu. Näin ollen hakijoilla ei ollut KHO:n mukaan oikeutta valittaa päätöksistä, sillä heidän oikeuksiaan ei katsottu suoraan loukatun hallintolain 7 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla.

Ihmisoikeusvalitukset

Hakijat ovat nostaneet esiin useita valituksia Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla. Kaikki yhdeksän hakijaa väittävät, että rajan sulkeminen loukkaa heidän oikeuttaan yksityis- ja perhe-elämän suojaan (EIS 8 artikla). Kahdeksalla hakijalla on perheenjäseniä Venäjällä, joita he eivät ole voineet tavata rajan sulkemisen vuoksi. Lisäksi kuudes hakija menetti työpaikkansa Venäjällä, koska ei voinut matkustaa rajan yli, ja kokee tämän loukkaavan hänen yksityiselämäänsä.

Ensimmäinen ja yhdeksäs hakija nostavat esiin myös uskonnonvapauden loukkauksen (EIS 9 artikla). He ovat ortodokseja ja väittävät, että rajan sulkeminen estää heitä täyttämästä uskonnollisia velvollisuuksiaan, kuten vierailemasta perheenjäsentensä haudoilla kuusi kertaa vuodessa, mikä on heidän uskontonsa vaatimus.

Viides hakija puolestaan valittaa, että rajan sulkeminen estää häntä noutamasta Venäjän eläkettään, joka on noudettava henkilökohtaisesti EU:n Venäjän pankkeja koskevien pakotteiden vuoksi. Hän katsoo tämän loukkaavan hänen oikeuttaan omaisuuden rauhanomaiseen nauttimiseen (EIS 1. lisäpöytäkirjan 1 artikla).

Syrjintäsyytökset ja oikeussuojan puute

Hakijat väittävät myös, että Suomen valtio on syyllistynyt kiellettyyn syrjintään (EIS 14 artikla yhdessä 8 ja 9 artiklan kanssa sekä 1. lisäpöytäkirjan 1 artikla, ja 12. lisäpöytäkirjan 1 artikla). Heidän mukaansa valtio ei ole ottanut huomioon venäjänkielisen vähemmistön erityistarpeita rajan sulkemisen aikana, mikä estää heitä nauttimasta oikeuksistaan. Hakijat katsovat, että valtio on velvollinen kohtelemaan eri tavalla henkilöitä, joiden tilanne on merkittävästi erilainen, mutta näin ei ole tehty.

Lisäksi hakijat valittavat, että heillä ei ole ollut käytössään tehokasta oikeussuojakeinoa (EIS 13 artikla), koska KHO kieltäytyi käsittelemästä heidän valituksiaan ja kuulemasta heidän esittämiään tosiseikkoja ja argumentteja. Heidän mukaansa tämä saattaa myös loukata heidän oikeuttaan pääsyyn tuomioistuimeen (EIS 6 artikla).

Kysymyksiä osapuolille

Asiassa on esitetty useita kysymyksiä osapuolille, mukaan lukien:

1. Loukkaavatko Suomen hallituksen päätökset rajan sulkemisesta hakijoiden oikeutta yksityis- ja perhe-elämän suojaan?
2. Estääkö rajan sulkeminen ensimmäisen ja yhdeksännen hakijan uskonnonvapauden toteuttamista?
3. Loukkaako rajan sulkeminen viidennen hakijan oikeutta omaisuutensa rauhanomaiseen nauttimiseen?
4. Onko valtio syyllistynyt syrjintään jättämällä huomioimatta venäjänkielisen vähemmistön erityistarpeet?
5. Loukkasiko KHO:n päätös hylätä valitukset hakijoiden oikeutta pääsyyn tuomioistuimeen tai tehokkaaseen oikeussuojakeinoon?

Laajempi konteksti

Tapaus heijastaa laajempaa jännitettä Suomen ja Venäjän suhteissa, erityisesti EU:n asettamien pakotteiden ja geopoliittisten tapahtumien valossa. Rajan sulkeminen on herättänyt keskustelua siitä, miten valtio voi tasapainottaa turvallisuusnäkökohdat ja kansalaisten perusoikeudet, erityisesti vähemmistöjen osalta. Asian käsittely voi asettaa ennakkotapauksen sille, miten vastaavia tilanteita käsitellään tulevaisuudessa Euroopan ihmisoikeussopimuksen puitteissa.

Hakijoiden valitukset ovat nyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) arvioitavana, ja päätös voi vaikuttaa merkittävästi sekä Suomen lainsäädäntöön että venäjänkielisen vähemmistön oikeuksiin Suomessa.