Naton huippukokous keskittyy yhteen mieheen – Donald Trump hallitsee agendaa

Kun 32 Naton jäsenmaata kokoontuu ensi viikolla Haagiin, huomio kohdistuu yhteen mieheen: Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin. Huippukokouksella on vain yksi tavoite – antaa Trumpille se, mitä hän haluaa: eurooppalaisten liittolaisten sitoumus lisätä puolustusmenoja.

Naton uusi pääsihteeri, entinen Alankomaiden pääministeri Mark Rutte, on valinnut huolella kokouksen ”menun” – vältellen kaikkea, mikä voisi ärsyttää liittouman vaikutusvaltaisinta jäsentä. Hänellä on hyvät henkilökohtaiset suhteet Trumpiin ja hän pyrkii varmistamaan, että Yhdysvaltain presidentti saa huippukokouksesta voiton.

Trump, joka ei ole tunnettu monenvälisten järjestöjen ystävänä, on ollut äänekäs Naton kriitikko. Hän on aiemmin kyseenalaistanut liittouman yhteisen puolustuksen periaatteen ja syyttänyt eurooppalaisia ”veloista” Yhdysvalloille.

Kolme tuntia ja viisi kappaletta – lyhyt ja kontrolloitu kokous

Haagin kokous on poikkeuksellisen lyhyt: varsinaiset keskustelut kestävät vain kolme tuntia, ja huippukokouksen julkilausuma on typistetty viiteen kappaleeseen – osin Trumpin vaatimuksesta.

Tarkoitus on rajoittaa aiheita ja näin välttää esiin nousevat ristiriidat erityisesti kaupankäynnin, Venäjän ja Lähi-idän suhteen. Trump tunnetaan kärsimättömyydestään pitkiin kokouksiin, mutta kyse on myös hallitusta imagonhallinnasta: mahdolliset erimielisyydet halutaan pitää piilossa.

Asiantuntijat, kuten Rusi-ajatushautomosta Ed Arnold, toteavat Trumpin haluavan olla ”shown tähti” – ja tällä kertaa hän voi aidosti sanoa painostaneensa eurooppalaisia nostamaan panoksia.

Puolustusmenot nousussa – mutta ei pelkästään Trumpin ansiosta

Euroopan maat ovat lisänneet puolustusmenojaan sekä Trumpin painostuksen että Venäjän ja Ukrainan sodan vuoksi. Joitain maita, kuten Puolaa, Viroa ja Liettuaa, motivoi ennen kaikkea läheinen sijainti Venäjään.

Rutte ehdottaa uutta mallia: 3,5 % bruttokansantuotteesta puolustukseen, ja lisäksi 1,5 % ”puolustukseen liittyviin menoihin”. Kriitikot pelkäävät, että jälkimmäinen on niin epämääräinen, että se mahdollistaa luovan kirjanpidon – mukaan voi lukea jopa siltarakenteet ja rautatieverkot.

Kaikki maat eivät kuitenkaan ole mukana täysillä. Espanjan pääministeri on jo todennut tavoitteen ”epärealistiseksi ja haitalliseksi”, ja Britannian pääministeri Sir Keir Starmer ei ole luvannut aikataulua sille, milloin Iso-Britannia saavuttaa 3 %:n tavoitteen.

Venäjä loistaa poissaolollaan – tarkoituksella

Venäjä ja Ukraina tulevat olemaan läsnä keskusteluissa lähinnä rivien välistä. Suorat keskustelut Venäjän strategiasta on jätetty pois agendalta – mahdollisesti, jotta vältetään Trumpin kanssa syntyvä konflikti. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky osallistuu illalliselle, mutta ei pääneuvotteluihin.

Rutte on kuitenkin varoittanut, että Venäjä voi hyökätä Naton jäsenmaahan seuraavan viiden vuoden aikana. Nato tarvitsee jopa 400 % lisää ilmatorjuntaa, tuhansia panssarivaunuja ja miljoonia tykistöammuksia. Monet jäsenmaat eivät tällä hetkellä täytä edes nykyisiä kapasiteettisitoumuksiaan.

Naton sisällä on yhä jakolinja: Eurooppa pitää Ukrainan turvallisuutta olennaisena osana omaa turvallisuuttaan, mutta Trumpin johtama Yhdysvallat ei enää samalla tavalla.

Kallis ja turvattu – mutta voiko se onnistua?

Kyseessä on historian kallein Nato-huippukokous, jonka budjetti on 183,4 miljoonaa euroa. Turvajärjestelyt ovat Alankomaiden suurimmat koskaan.

Mark Rutten toiveena on, että hänen ensimmäinen kokouksensa pääsihteerinä sujuu nopeasti ja ilman draamaa. Mutta kun liittouman suurin uhka – Venäjä – jää varjoon ja sen voimakkain jäsen toimii omilla ehdoillaan, ei mikään ole varmaa.

Lähde: Bbc