Oulu haaveilee siitä, missä Turku ja Uumaja onnistuivat: kulttuuripääkaupunki­vuosi jätti kulttuurielämään pysyvät jäljet

Kulttuuripääkaupunkivuoden tarjontaan liittyviä teoksia valmistellaan parhaillaan. Lisäpaineita tähän tuo se, että tekijöiden on onnistuttava myös rahoituksen keräämisessä.

Sirkustaiteilija Hanna Moisala on viritänyt kaksi nuorallatanssivaijeria kiiminkiläiseen teollisuushalliin. Työn alla on nuorallatanssiesitys nimeltään Ylitys. Se tulee osaksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 tarjontaa.

Hanna Moisalan mukaan teoksen lopullinen koko ja muoto riippuvat rahoituksen keräämisen onnistumisesta.

– Ehkä siihen liittyy tällä hetkellä se, että ylitetäänkö me itsemme, nuoralla joki, koski vai oja. Edelleen pitää saada yhteistyökumppaneita mukaan, että teos saadaan alkuperäisessä suunnitelmassa toteutettua.

Oulun kulttuurisäätiö rahoittaa tilaamistaan teoksista pääsääntöisesti puolet ja tekijät järjestävät loppurahoituksen itse. Moisala uskoo, että teos toteutuu kuten on suunniteltu.

Kulttuurivuodelle 2026 rahoituksen hakijoita on paljon.

– On hyvä kun voi mainita että on näin isossa hankkeessa mukana, mutta samalla luulen, että siellä on muitakin hakijoita, jotka saattavat mainita saman. Kilpailua on.

Tavoitteena ainutkertainen ja runsas kulttuurivuosi

Oulussa vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkihankkeen budjettitavoite on 50 miljoonaa euroa.

Kulttuurivuoden ohjelmaan panostetaan reilut 30 miljoonaa euroa. Tästä kaupungin ja valtion osuus on yhteensä 20 miljoonaa. Loput kertyvät useista eri lähteistä, kuten muun muassa yksittäisten ohjelmahankkeiden hankkimasta rahoituksista.

Rahoitukseen osallistuvat myös 39 kuntaa, jotka toimivat Oulun kulttuurivuoden kumppaneina, sekä yhteistyöhön halukkaat yritykset.

Oulun kulttuurisäätiön tavoitteena on saada pohjoiseen monipuolinen, ainutkertainen ja runsas kulttuurivuosi, kertoo toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen.

– Jotain aivan ennennäkemättömän hienoa. Toteutusalueella nähdään joka päivä jotakin mielenkiintoista kulttuuria.

Kulttuuripääkaupunki jättää alueelleen myös jotain pysyvää

Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011. Turun summat olivat monelta osin saman suuntaisia. Siellä kulttuuripääkaupunkitoiminnan kokonaistaloudellinen volyymi ylsi lopulta 55,51 miljoonaan euroon.

Ruotsissa Uumaja oli kulttuuripääkaupunki vuonna 2014. Hanketta vetänyt Fredrik Lindegren kertoo, että yksityisen rahoituksen hankinta vaikutti aluksi vaikealta.

– Lopulta kaksi isompaa yritystä tuki suoraan kulttuuritoimijoita sekä tapahtumia ja sen myötä lopputulos onnistui hyvin.

Lindegrenin mukaan kulttuurivuoden jälkeen paikallisten sidosryhmien paluu arjen mittakaavaan on koettu rahoituksen pienentyessä jopa hieman vaikeana. Siitäkin huolimatta, että Ruotsissa Uumaja panostaa taloudellisesti eniten kulttuuriin per asukas vielä nykyäänkin.

Lindegrenin mukaan vuosi kulttuuripääkaupunkina opetti kuitenkin näkemään kulttuurin Uumajassa uudella tavalla.

– Se on uudistanut Uumajan kaupungin kulttuurikeskustelua merkityksellisemmäksi. On huomattu, että kulttuurihankkeet voivat olla kaupungille hyväksi.

Kaikkeen ei voi varautua, mutta kokemuksia kannattaa kuunnella

Pysyvästi kulttuuripääkaupunkivuoden suurista investoinneista Uumajaan on jäänyt muun muassa suuri kulttuurikeskus Väven, Naisten historian museo, Kitaramuseo ja Sune Jonssonin dokumenttivalokuvakeskus.

Uumajassa ja Turussa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen on kyselyjen valossa oltu pääsääntöisesti tyytyväisiä. Oulussa järjestelyt ovat edenneet aikataulussa ja tekemisen tahti tiivistyy vuotta 2026 kohti.

Kaikkeen ei voi varautua, mutta Oulussa hyödynnetään aiempien kulttuuripääkaupunkien kokemuksia.

Oulussa on hakuvaiheessa nähty jo pandemia, Ukrainan sota ja inflaatio. Uumajassa vuonna 2014 oli lämpimin talvi 150 vuoteen ja joen jään sulaminen vaikeutti suunnitelmia, kertoo Fredrik Lindegren.

– Kannattaa suunnitella asioita tuttuihin ja varmoihin paikkoihin. Lisäksi olimme aluksi myöhässä viestinnässämme, mutta se meni paremmin kahden viimeisen vuoden aikana. Kulttuurivuotta järjestävä tiimi oli myös liian pieni liian pitkään.

”Kulttuuri on investointi elinvoimaiseen kaupunkiin”

Ouluun odotetaan vuonna 2026 kahta miljoonaa vierailijaa kulttuuritapahtumiin. Turussa kokonaisyleisömäärä ylti lopulta 2,2 miljoonaan kävijään.

Rantala-Korhosen mukaan Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden odotetaan tuottavan taloudellisesti samankaltaista aluetaloudellista vaikuttavuutta kuin Turussa vuonna 2011.

– Peukalosääntö on suurin piirtein se, että kun panostetaan yksi euro kulttuuripääkaupunkivuoteen se tuottaa viitisen euroa lisäystä aluetalouteen.

Rantala-Korhonen toivoo Oulussakin ihmisten huomaavan, että kulttuuri ei ole pelkkä kustannuserä, vaan se on investointi elinvoimaiseen kaupunkiin.

– Tulevaisuuden osaajille ei riitä, että kaupungissa on työpaikka ja asunto. He haluavat monipuolisia mahdollisuuksia kokea kulttuuria, tehdä sitä itse ja harrastaa monipuolisesti.

Kulttuurin ja luovien alojen merkitys halutaan aiempaa kirkkaammin näkyväksi myös lapsille ja nuorille.

– Haluamme näyttää, että kulttuuri ja luovat alat voivat olla heillekin työ ja leipä tulevaisuudessa myös meidän alueella.