Ukrainan sota on saavuttanut pisteen, jossa monet odottavat rauhaa – jotkut jopa toivovat sitä. Katseet kääntyvät erityisesti Yhdysvaltojen tulevaan presidenttiin, Donald Trumpiin, ja hänen mahdollisiin linjauksiinsa. Samalla Kauppalehden uutinen Naton taipumisesta Vladimir Putinille on nostanut esiin kysymyksen siitä, onko Nato todella se voittamaton sotilasjärjestö, joksi sitä on markkinoitu.
Tarkasteltaessa Ukrainan sodan kulkua on selvää, että Nato käytännössä luovutti jo vuosia sitten. Reaktiot Venäjän aggressioon jäivät vaisuiksi, ja syynä on erityisesti eurooppalaisten maiden heikko asevalmistuskyky. Tämä tosiasia tuli monille järkytyksenä. Nato on usein esitetty voittamattomana puolustusliittona, mutta todellisuus paljastaa toisenlaisen kuvan: jäsenmaiden väliset kiistat ja neuvottelujen kauppamaisuus tekevät selväksi, että Naton sotilaallinen voima lepää pitkälti Yhdysvaltojen harteilla.
Suomalaisille Nato on markkinoitu rauhan takaajana ja turvaverkkona, jopa porttina turvallisuuden ”paratiisiin”. Mutta nyt todellisuus lyö vasten kasvoja. Yhdysvaltoja johtaa presidentti, joka on kiinnostunut vain oman maansa eduista. Eurooppa – saati Suomi – ei ole hänen prioriteettilistallaan. Jos suomalaiset olisivat tienneet Naton sisäisestä heikkoudesta, olisiko jäsenyys sittenkään ollut viisas ratkaisu?
Naton myötä Suomen turvallisuustilanne ei ole parantunut – päinvastoin. Itämerellä tapahtuu jatkuvasti häiriöitä: kaasuputkia räjäytellään, tietoliikennekaapeleita katkeaa, ja tilanne vaikuttaa vain kiristyvän. Tämäkö on se turvallisuus, jota Nato tuo mukanaan? Vuonna 2022 suomalaiset mediatalot rummuttivat Natoa ainoana vaihtoehtona heti Ukrainan sodan eskaloiduttua. Mutta tiesivätkö edes toimittajat, kuinka hataralla pohjalla Naton voimavarat todella ovat? Epäilen vahvasti.
Naton heikkous maksaa nyt suomalaisille valtavan hinnan. Meidät johdatettiin uskomaan, että Nato tuo turvaa, mutta mitä jos koko järjestö lakkaa olemasta vuoteen 2025 loppuun mennessä? Suomi olisi silloin yksin, ilman liittolaisia ja vailla selkeää suuntaa. Valtionjohto teki kohtalokkaan virheen, kun kaikki panokset asetettiin yhteen koriin – Natoon. Tämä virhe voi pian räjähtää suoraan silmillemme.
Nyt on aika arvioida tilannetta uudelleen ja miettiä vaihtoehtoisia toimintamalleja. Venäjä ei katoa naapuristamme, ja Suomen on löydettävä tapoja välttää joutuminen suurvaltojen pelinappulaksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Nato on tuonut mukanaan enemmän ongelmia kuin ratkaisuja. Turvallisuus on se, mitä meidän pitäisi tavoitella – ja Nato ei vaikuta olevan tie siihen.
Juha Korhonen
Päätoimittaja, Mediamaailma
GIPHY App Key not set. Please check settings