Suomi ja Euroopan unioni eivät ole ajautumassa konkurssiin – ne ovat jo siellä. Tämä täytyy sanoa suoraan. Velka on noussut valtioiden ainoaksi hengityskoneeksi, joka pitää järjestelmän juuri ja juuri pystyssä. Mutta kuten jokainen tietää: hengityskone ei paranna potilasta – se vain pitkittää väistämätöntä loppua.
Velkakierre kiihtyy – yli 13 miljardia uutta velkaa vuodessa
Vuonna 2025 Suomen valtio ottaa velkaa yli 13 miljardia euroa – ja tämä ei ole poikkeus, vaan uusi normaali. Velkaantumistahti on historiallisen nopea. Julkinen velka lähentelee nyt jo 160 miljardia euroa, ja kasvaa joka vuosi, riippumatta siitä, kuka istuu hallituksessa. Jokainen hallitus – ilman poikkeusta – ottaa enemmän velkaa kuin edeltäjänsä.
Ja mihin velka menee? Enää ei edes teeskennellä, että se menisi investointeihin tai tulevaisuuden rakentamiseen. Nyt velkaa otetaan puolustusmenojen varjolla, ja ”turvallisuuden nimissä” ajetaan läpi summia, joista aiemmin vain haaveiltiin – tai painajaisissa pelättiin.
Puolustusmenot räjähtävät – ja kaikki tehdään velalla
Suomi käyttää jo nyt yli 2,3 % bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Tämä tarkoittaa yli 6 miljardia euroa vuodessa, mutta se ei riitä. Naton uusi suositus on jopa 5 % BKT:sta, mikä Suomelle tarkoittaisi 13- 14 miljardia euroa vuodessa – eli kaksi kertaa enemmän kuin koko sisäministeriön, oikeuslaitoksen ja poliisin budjetit yhteensä.
Tätä ei rahoiteta verotuloilla, ei ylijäämällä, vaan velalla. Hallitus on jo nyt sitoutunut rahoittamaan Ukrainan sotilaallista ja siviilitukea seuraavat 10 vuotta, ilman että suomalaisilta olisi koskaan kysytty, haluavatko he maksaa tämän hinnan. Sopimukset on allekirjoitettu kabineteissa – mutta lasku lankeaa tavalliselle kansalaiselle.
Kriisejä keksitään, jotta velkaa voi ottaa lisää
Sama kaava toistuu: ensin tulee ”kriisi”, sitten kerrotaan, että ”meillä ei ole vaihtoehtoa”, ja lopulta otetaan miljardeittain velkaa. Oli kyse koronasta, energiakriisistä, ilmastosta, Ukrainasta tai puolustuksesta – joka kerta löytyy syy ottaa lisää velkaa. Kriisiperusteinen talouspolitiikka on uusi normaali.
Tämä on järjestelmä, jossa ei enää edes pyritä tasapainoon. Velka ei ole poikkeus, vaan hallinnon peruspilari. Ja koska mikään ei riitä, ainoa tie on aina suurempi kriisi, aina suurempi pelottelu – ja aina suurempi velka.
Talous ja väestö luhistuvat samaan aikaan
Talous ei kasva. Vuonna 2024 Suomen BKT supistui -0,5 %, ja vuodelle 2025 ennustetaan hädin tuskin +0,7 % kasvua. Se on käytännössä nollakasvua – velkaelvytyksestä huolimatta. Samaan aikaan väestökehitys on murskaava: syntyvyys on historiallisessa syöksyssä ja työikäisten määrä laskee joka vuosi. Sosiaaliturvan, eläkkeiden ja hoivapalveluiden kustannukset kasvavat, mutta maksajia on yhä vähemmän.
Tästä syntyy täydellinen myrsky: talous kuihtuu, väestö hupenee, ja silti kulut paisuvat – kaikki rahoitetaan velalla.
Romahdus on väistämätön – ja jo alkanut
Tämä järjestelmä ei voi enää jatkua. Talous ei enää kasva, vaan simuloidaan kasvua velkarahalla. Jokainen kriisi vie meitä syvemmälle kuiluun, kunnes pohja romahtaa alta. Velan varaan rakennettu unelma on kupla, ja kuplien luonteeseen kuuluu se, että ne ennen pitkää puhkeavat.
Kukaan ei tiedä tarkkaa hetkeä, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että olemme lähellä. EU ei kestä näin rakennettua talouspohjaa. Euro ja unioni ei kestä tätä ja Suomi – tuo velkavankilaan ajautunut pohjoinen sivuvaltio – ei tule selviämään ilman suurta pudotusta.
Ehkä vasta romahdus puhdistaa ilmaa ja palauttaa todellisuuden politiikkaan. Mutta ennen sitä – valmistautukaa konkurssiin.
Laittomilla vaaleilla valitun presidentti Stubin suuri haave om eu liittovatio.
Pianhan Suomi on EU troikan alla, se päättää suomen asioista.
Vaalit voitaisiin sitten köytännössä lakkauttaa Suomessa.
Ja Stubbin unelma lähempänä toteutumista.