Uusi paavi, Leo XIV, kehotti ensimmäisessä messussaan Vatikaanissa katolista kirkkoa taistelemaan epätoivoisesti uskon puutetta vastaan.
Messunsa saarnassa Leo XIV – siviilinimeltään Robert Francis Prevost – varoitti, että ihmiset kääntyvät pois uskosta ja etsivät merkitystä teknologiasta, rahasta, vallasta tai nautinnosta. Hän kutsui kirkkoa ”majakkavaloksi, joka valaisee tämän maailman pimeät yöt” ja sanoi, että hänen tehtävänsä on olla kirkon ”uskollinen palvelija”.
Tämä historiallinen hetki tapahtui vain päivä sen jälkeen, kun Prevost valittiin kirkon 267. paaviksi – ja samalla sen ensimmäiseksi yhdysvaltalaiseksi johtajaksi. 69-vuotiaan paavin valintaa on juhlittu ympäri maailmaa, erityisesti hänen kotimaassaan Yhdysvalloissa ja Perussa, jossa hän toimi 20 vuotta.
Messunsa aikana Leo XIV nosti esiin sen, kuinka uskoa pidetään monin paikoin ”absurdina”, samalla kun valta, vauraus ja teknologia hallitsevat elämää. Hän painotti, että juuri näissä olosuhteissa kirkon on tehtävä lähetystyötä.
”Uskon puute johtaa usein elämän merkityksen katoamiseen, laupeuden unohtamiseen, ihmisarvon järkyttäviin loukkauksiin ja perheinstituution kriisiin – ja moniin muihin haavoihin, jotka vaivaavat yhteiskuntaamme”, Leo totesi italialaisessa saarnassaan Sikstuksen kappelissa.
Messua seurasi suorana Vatikaanin lähetys. Ennen saarnaa hän puhui kardinaaleille englanniksi amerikkalaisella korostuksella: ”Tiedän, että voin luottaa teihin kaikkiin kulkemaan tätä tietä kanssani.”
Torstaiaamuna pidetty messu keräsi maailman kardinaalit ensimmäistä kertaa uuden paavin johdolla. Leo XIV esiteltiin maailmalle torstai-iltana Pietarinaukiolla, kun valkoinen savu kohosi konklaavin uunista toisen äänestyspäivän päätteeksi. Kymmenet tuhannet ihmiset puhkesivat riemuun uuden paavin ilmestyessä Pietarinkirkon parvekkeelle.
Ensisanoissaan hän kuvasi näkemystään kirkosta, joka on ”lähetyshenkinen, rakentaa siltoja, käy dialogia ja on aina avoin”. Hän myös vetosi rauhan puolesta, kuten edeltäjänsä, edesmenneen Paavi Franciscuksen, tavaramerkki oli.
”Autetaan toinen toistamme rakentamaan siltoja kohtaamisen ja vuoropuhelun kautta, tullaksemme yhdeksi kansaksi – aina rauhassa”, Leo XIV sanoi.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump onnitteli häntä valinnasta ja kutsui sitä ”suureksi kunnianosoitukseksi”.
Ennen valintaansa paaviksi Prevost toimi Chiclayon piispana Perussa ja sai Perun kansalaisuuden vuonna 2015. Hänet nimitettiin arkkipiispaksi ja sitten kardinaaliksi vasta vuonna 2023. Hänen vaalinsa uskotaan vaatineen neljä äänestyskierrosta suljetussa konklaavissa, joka järjestettiin kaksi viikkoa Franciscuksen kuoleman jälkeen.
Leo XIV:n katsotaan edustavan edeltäjänsä tavoin progressiivista linjaa, jossa painotetaan ihmisoikeuksia, köyhien puolustamista ja kirkon avoimuutta. Monet asiantuntijat uskovat Franciscuksen tarkoituksella nostaneen Prevostin Roomaan valmistaakseen häntä seuraajakseen.
Aiemmassa roolissaan Prevost on myös kritisoinut avoimesti Yhdysvaltain hallinnon maahanmuuttopolitiikkaa ja torjunut ajatuksia kristillisen rakkauden rajaamisesta vain omiin kansalaisiin. Helmikuussa hän esimerkiksi arvosteli varapresidentti JD Vancea sanomalla: ”Jeesus ei käske meitä laittamaan rakkautta järjestykseen.”
Leo XIV:n tulevia esiintymisiä – kuten sunnuntain Regina Coelin -rukousta ja maanantain lehdistötilaisuutta – odotetaan mielenkiinnolla, kun maailma yrittää hahmottaa, millainen paavi hänestä muodostuu.
Lähde: Bbc
GIPHY App Key not set. Please check settings