Tämän päivän Helsingin Sanomat tiesi kertoa, että SDP:n sisälle on revennyt turvallisuuspoliittinen railo.
Erimielisyyttä on syntynyt Ottawan sopimuksesta irrottautumisesta ja itärajan poikkeuslain jatkamisesta.
Suomessa ei ole lainkaan julkisuutta saanut se, että myös SDP:n saksalaisessa veljespuolueessa SPD:ssa on virinnyt sisäistä turvallisuuspoliittista keskustelua. Sillä saattaa olla vaikutusta Saksan hallituksenkin linjaan.
Saksassa on joukko tunnettuja SPD:n vaikuttajia julkaissut manifestin, jossa esitetään keskustelujen avaamista Venäjän kanssa. Sen allekirjoittajien mielestä asevarustelu ei paranna Euroopan turvallisuustilannetta.
Manifestista on uutisoinut mm. Berliner Zeitung.
Saksasta tullut uutinen synnyttää kysymyksen, voisiko SPD:n politiikan muutos vaikuttaa Suomen sosialidemokraattien linjaan. Voisiko sisäinen turvallisuuspoliittinen railo laajentua siten, että puolueen politiikan suunta muuttuisi?
Tämä kysymys nousee mieleen siitäkin syystä, että keväällä 2022 saksalaisen veljespuolueen turvallisuuspoliittisen linjan muuttuminen johti osaltaan siihen, että myös SDP luopui rauhanpolitiikastaan ja ryhtyi kannattamaan sekä Ukrainan aseellista tukemista että kovia pakotteita Venäjää vastaan.
Vastaavanlainen muutos tapahtui keväällä 2022 vihreiden politiikassa, kun saksalaisen veljespuolueen suunta muuttui. Nyt vihreät ovat jo palanneet rauhanpolitiikan tielle.
Maaliskuun 22. päivänä julkaisemassani blogikirjoituksessa ”Vievätkö vihreät meidät sotaan?” käsittelin SDP:n ja vihreiden turvallisuuspoliittisen linjan muuttumista.
Alue- ja kuntavaalien jälkeen julkaisin kirjoituksen Vaalitulos saattaa avata tietä kohti ”uudistettua punamultaa”. Julkaisin siinä kokonaisuudessaan 10.11.2024 kirjoittamani blogin ”Kaipaan vanhan punamullan yhteistä arvomaailmaa”.
Vanhan punamullan yhteistä arvomaailmaa tarvittaisiin myös ja erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Viime aikojen tapahtumat SDP:n piirissä herättävät toiveita puolueen paluusta rauhanpolitiikan tielle.
Samaa en voi kirjoittaa Keskustan osalta. Sen piiristä ei vastaavanlaisia ääniä ole kuulunut.
Linkki US-blogiin: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/paavovayrynen/onko-sdp-palaamassa-rauhanpolitiikan-tielle-enta-keskusta/
Linkki X:ään: https://x.com/oikeavayrynen/status/1933499529036190161
Linkki facebookiin, jossa kommentointimahdollisuus (asiattomat viestit poistetaan): https://www.facebook.com/kokokansanpaavo
Parhain terveisin
Paavo Väyrynen
Väyrysen pitöisi vaatia Suomeen uudet vaalit.
Suomen presidentinvaalit oli laittomat; kukaan ei tiennyt että milloin oikeasti on oikeasti viimeinen päivä jättää kannattajakortit. Kaikki luuli että se oli 12.12, todellisuudessa se oli 21.12. Asia selvisi vasta 12.12.
Vaaliviranomaiset antoivat puutteellista tietoa ehdokkaille siitä milloin vaalikortit piti viimeistään toimittaa.
Ehdokkaille kerrottiin näin Vaalit.fi sivuilla:
12.12.2023:
Ehdokashakemukset viimeistään jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnille 12.12.2023.
Ehdokkaat ja mm. YLE ja Helsingin Sanomat ovat ymmärtäneet sen niin että myös vaalikortit on jätettävä 12.12.2023 mennessä.
YLE
12.12.
Kannattajakorttien viimeinen jättöpäivä on tänään.
Helsingin Sanomat
12.12
Jos 20 000 kannattajakorttia on kasassa, ne pitää jättää Helsingin vaalipiirilautakuntaan kello 16:een mennessä.
Maaseudun tulevaisuus 12.12.2024
Jos kortteja on liian vähän, se ei heti tarkoita ehdokkuuden menetystä, vaan hakemusta voi täydentää ehdokasasettelun vahvistamiseen asti, vaalipiirilautakunnasta selitetään.
Ehdokasasettelu vahvistetaan 21. joulukuuta. Väyrynen sai tempauksellaan siis ainakin viikon lisäaikaa korttien keräämiseen, jos hänellä ei vielä niitä riittävästi ole.
Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO:2009:39 mukaan, jos vaaliviranomaiset ovat antaneet puutteellista tietoa, ja se on voinut vaikuttaa vaalitulokseen, niin vaalit on laittomat ja ne on uusittava.
Helsingin sanomat:
28.1
PRESIDENTINVAALEISSAKIN on tosin niin sanotun ylimääräisen muutoksenhaun mahdollisuus. Korkeimmalta hallinto-oikeudelta voi hallinto-oikeudenkäyttölaissa säädetyllä tavalla hakea lainvoimaisen päätöksen eli tässä tapauksessa vaalituloksen purkua, kertoo Jääskeläinen
Ps. Oikeuskansleri voi hakea purkua. Joten kantelu sinnem
Ehkä joku muukin olisi hakenut presidentiksi jos olis tiennyt tämän:
Kaikki luuli että se oli 12.12, todellisuudessa se oli 21.12. Asia selvisi vasta 12.12.
Nyt suomi on kuin joku banaanitasavalta