Sotapolitiikan uhrit: Mika Niikko ja Kimmo Kiljunen Vuoden 2021 alusta alkaen Suomi on siirtynyt rauhan politiikasta sotapolitiikkaan. Kerron tästä teoksessani ”Sota vai rauha Suomelle?”. Käänne Suomen politiikassa tapahtui Joe Bidenin tultua Yhdysvaltain presidentiksi tammikuussa 2021. Tästä kirjoitan teokseni luvussa ”Sauli Niinistö valmistelee Suomen Nato-jäsenyyttä”. (mt. ss. 17-32) Viime päivien julkisuutta on hallinnut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Kiljusen ympärillä käyty kohu.
Tässä yhteydessä on palautettu mieliin helmikuun 2022 tapahtuvat, jotka johtivat Mika Niikon eroon ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Molempia tapauksia on käsitelty julkisuudessa hyvin yksipuolisesti. Tämä julkisuus on vahvistanut todeksi sen, mitä IRR-TV:n haastattelussa viime keskiviikkona sanoin. https://youtube.com/watch?v=LRMkdZRBrvY Suomessa on ollut ja on vallalla sotapropaganda. Julkisuutta hallitsee äärimmäinen yksipuolisuus. x x x Mika Niikon eroon johtaneet tapahtumat alkoivat 8.2.2022, jolloin hän puntaroi Ukrainan tilannetta koskevia neuvotteluja viestittelyssään ex-kansanedustaja Reijo Tossavaisen (ps.) kanssa.
Suomen Uutiset julkaisi samana päivänä viestittelystä uutisjutun: Niikko kirjoitti: “Nyt pitäisi sitten Macronin tai jonkun muun astua julkisuuteen ja sanoa, että Ukraina ei liity Natoon. Muutoin neuvottelut eivät onnistuneet Venäjän näkökulmasta ja seuraukset ovat karmivat. Eikö lännestä löydy yhtä viisasta päämiestä joka Venäjän tuntee?” Niikko poisti hetken päästä twiittinsä ja kommentoi: “Täsmennys – Toki olen sitä mieltä, että jokainen itsenäinen valtio on vapaa hakemaan Nato-jäsenyyttä.
Tällä hetkellä Ukrainan Nato-jäsenyys ei ymmärtääkseni ole realistinen. Jännitteiden lieventämiseksi vuoropuhelun jatkaminen ja uhittelun vähentäminen on tärkeää.” Niikko jatkoi: “Muotoilin vastaukseni huolimattomasti ja se oli väärin ilmaistu, jota on toki syytä pahoitella. Ukrainalla on täysi suvereniteetti tehdä omat turvallisuuspoliittiset ratkaisut itsenäisesti. Ukrainan Natojäsenyyden hakeminen on Ukrainan ja Naton välinen asia.” Puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) kerrotaan kommentoineen asiaa Twitterissä: “Valtioilla on itsenäinen oikeus tehdä omia turvallisuuspoliittisia valintojaan. Tämä koskee sekä Suomea että muita maita. Suomi on tottunut ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tasapainoilemaan, mutta Venäjän haikailulle etupiirien aikaan me emme saa antaa senttiäkään periksi.
Turvallisuuspoliittinen keskustelu ja mielipiteidenvaihto on sallittua. Tärkeissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehtävissä toimivilta edellytetään kuitenkin keskittymistä Suomen linjan edustamiseen ja pidättyvyyttä muodostaa tai ainakin julkaista siitä selvästi eroavia kantoja.” x x x Mika Niikon viestittely 8. helmikuuta 2022 johti siihen, että 11.2. ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja vaihtui. Helmikuun 24. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Omalta osaltani pyrin toimimaan rauhan säilyttämiseksi julkaisemalla vielä viime hetkellä 23.2. blogin ”Ukrainalla on oikeus myös puolueettomuuteen”. (mt. ss. 85-88) Kirjoitin: ”Ratkaisun avaimet ovat Ukrainan itsensä käsissä. Ukraina voisi peruuttaa hakemuksensa liittyä Naton jäseneksi.
Samalla se voisi korostaa, että se pitää kiinni oikeudestaan hakea jäsenyyttä myöhemmin. Käytännössä tällä ei olisi suurta merkitystä, kun nyt voimassa olevan hakemuksen käsitteleminen kestäisi joka tapauksessa hyvin pitkään. Hakemuksen peruuttaminen antaisi uusia mahdollisuuksia Ukrainan kriisin ratkaisemiseen. Sotatoimet voisivat päättyä. Neuvotteluissa olisi mahdollista sopia kaikkien osapuolten kesken ratkaisuista, joilla Ukraina voisi olla hyvässä yhteistyössä sekä EU-maiden, Yhdysvaltojen että Venäjän kanssa. Jännitteiden lientyessä olisi ehkä mahdollista palauttaa Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueet Ukrainan yhteyteen ja toteuttaa Minskin sopimukset.” Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana Mika Niikko oli hyvin perillä siitä, että sota oli syttymässä. Hän oli tietoinen myös siitä, että Ranska yhdessä Saksan kanssa yritti viimeiseen saakka estää Venäjän hyökkäyksen painostamalla Ukrainan toteuttamaan Minsk II -sopimus. Ukrainan Nato-jäsenyyden toteuttaminen olisi joka tapauksessa kestänyt hyvin pitkään, kuten minäkin kirjoitin. Mika Niikon viestittely oli hätähuuto rauhan säilyttämisen puolesta. Muotoilu ei ollut paras mahdollinen. Se ei kuitenkaan ollut riittävä peruste syrjäyttää häntä valiokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Syynä lienee ollutkin se, että Niikon tiedettiin vastustavan Suomen Nato-jäsenyyttä. Kun jäsenyyden hakemisesta eduskunnassa päätettiin, Niikko äänesti vastaan. Kun sopimus vahvistettiin, hän äänesti tyhjää. Tyhjää äänestämistään Niikko jälkikäteen katui. Hän perusteli tätä ratkaisua sillä, että eduskunnan puhemies Matti Vanhanen ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho olivat alun perin olleet sitä mieltä, että päätös olisi ollut lykättävä uudelle eduskunnalle. Sotapropaganda teki tehtävänsä: Mika Niikko putosi eduskunnasta.
Jussi Halla-ahon valinta Mika Niikon tilalle valiokunnan puheenjohtajaksi sopi hyvin ”ajan henkeen”.
Nyt tiedotusvälineet ovat tulvillaan uutisia ja kommentteja Kimmo Kiljusen tapaamisesta joidenkin suomenvenäläisten kanssa. Mukana oli myös hänen venäläissyntyinen vaimonsa. Kimmo Kiljunen ei kai ottanut huomioon sitä, että tapaamisesta kuvattu video tulisi julkisuuteen. Minäkin sen Youtubesta katsoin. Tapaaminen oli rento. Kiljunen käytti kieltä, jota ei ollut tarkoitettu julkisuuteen. Asiasisällön suhteen ei käydyssä keskustelussa mielestäni ollut moittimista. Rajan avaamisesta puhuessaan Kimmo Kiljunen ymmärtääkseni puhui hallituksen linjan mukaisesti.
Kun ”käännytyslaki” säädettiin, kerrottiin, että raja on tarkoitus kokeilumielessä avata. Tätä Kiljunen kertoi kiirehtineensä. Vladimir Putinin johtamaa Venäjän hallitusta Kiljunen voimakkaasti arvosteli. Hän pelkäsi, että rajan kiinniolo saattaisi sataa Putinin ”laariin”. Iltapäivälehtien arvostelun Kiljunen ei tietenkään tarkoittanut tulevan julkisuuteen. Kiljusen puhe hallituksen vaihtamisesta on tulkittava rennon tilaisuuden henkeen kuuluneeksi huulenheitoksi.
Ovatkohan Kiljusta julkisuudessa ruoskineet ottaneet lainkaan selvää, mitä ja miten hän videolla sanoi? Videotallenne oli vielä eilen katsottavissa Youtubesta.
Nyt se on näköjään poistettu: https://youtu.be/ZZDPQVtr2gM. Harmi.
Kirjoituksessa mainittu teos ”Sota vai rauha Suomelle?” ja myöhemmistä tapahtumista kertova kirjani ”Mitä Suomelle on tapahtunut?” ovat luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta.
https://paavovayrynen.fi/kirja-arkisto/lukukirjat/ Nämä Pohjantähti-keskuksen kustantamat kirjat ovat tilattavissa Pohjanrannan verkkokaupasta ja ne lähetetään poikkeuksellisesti ilman toimituskuluja.
https://pohjanrannanverkkokauppa.fi/tuoteryhma/1720101
Linkki US-blogiin: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/paavovayrynen/
in Kotimaa
GIPHY App Key not set. Please check settings