Paavo Väyrynen: Venäjän kanssa pitää pyrkiä yhteistyöhön, ei kilpavarusteluun

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puhelinkeskustelut presidenttien Vladimir Putin ja Volodymyr Zelenskyi kanssa osoittavat, että hänen rauhansuunnitelmansa etenee.

Euroopassa vahvat voimat pyrkivät pitkittämään sotaa. Ukrainaa pitäisi aseistaa siinä toivossa, että sen asemat rauhanneuvotteluja ajatellen vahvistuisivat.

Toisaalta sotaa ja Venäjän uhkaa perusteena käyttäen ollaan käynnistämässä mittavia varustelusuunnitelmia. Niitä perustellaan myös sillä, että Yhdysvallat on vaatinut eurooppalaisia Nato-maita lisäämään tuntuvasti puolustusmenojaan.

Euroopassa ollaan näköjään taipuvaisia noudattamaan Venäjä-suhteissa edelleen Yhdysvaltain edellisen presidentin Joe Bidenin ”uuden kylmän sodan” politiikkaa.

Monien on vaikea ymmärtää, että Donald Trumpin strategia on ollut hänen ensimmäisestä presidenttikaudestaan alkaen aivan toinen. Tästä kirjoitin tasan kolme vuotta sitten julkaisemassani blogissa ”Joe Bidenin politiikasta Donald Trumpin strategiaan?”. https://www.paavovayrynen.fi/…/joe-bidenin-politiikasta…/

Trump on pyrkinyt kehittämään yhteistyötä Venäjän kanssa. Ensimmäisellä kaudella demokraatit kongressissa estivät tämän. Nyt Trumpilla on valta ja voima toteuttaa strategiaansa.

Me Suomessa ja Eurooppa toimimme viisaasti, jos suhtaudumme myötäsukaisesti Donald Trumpin rauhansuunnitelmaan. Tätä kautta voimme vaikuttaa sen toteuttamiseen ja nopeuttaa rauhan palaamista maanosaamme.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin Suomen-vierailu näyttää palvelleen tätä päämäärää.

Ukrainassa käytävän sodan päättämisestä käytävässä keskustelussa on kielenkäyttöön liittyvä ongelma.

Euroopasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä Euroopan unionin lisäksi sen ulkopuolisia Nato-maita, Turkki mukaan lukien. Myös Ukrainan sanotaan kuuluvan Eurooppaan, mutta Venäjä suljetaan ulkopuolelle.

Kuitenkin Venäjä on satojen vuosien ajan kuulunut eurooppalaiseen kulttuuripiiriin. Suomenkin johdolla kehitettiin jo kylmän sodan kaudella yleiseurooppalaista yhteistyötä ETYK:in puitteissa. Kylmän sodan kauden päätyttyä siirryttiin syvennettyyn yhteistyöhön, ”uuteen Eurooppaan”, jossa Venäjällä oli keskeinen asema.

Kielenkäytön pitäisi yhdistää, ei erottaa. Sanaa ”Eurooppa” tulisi käyttää käsiteenä, joka sulkee piiriinsä koko maanosamme.

Meitä erottavat myös erilaiset ”tarinat”, erilaiset tulkinnat lähihistorian tapahtumista.

Sekä Donald Trump että Vladimir Putin ovat puhuneet Ukrainassa käytävän sodan ”juurisyistä”. Niistä on pien-Euroopassa ollut vaikea keskustella sen vuoksi, että täällä on ollut vallalla tarina, jolla on tuettu Joe Bidenin politiikkaa.

Juurisyillä Trump ja Putin saattavat tarkoittaa kaikkia niitä tapahtumia, jotka koettiin Münchenin vuoden 2007 turvallisuuskonferenssin jälkeen.

Konferenssissa pitämässään puheessa Vladimir Putin esitti länsimaille voimakkaan vetoomuksen rauhanomaisen yhteistyön ja aseriisunnan puolesta. Nato vastasi kevään 2008 Bukarestin huippukokouksessa päättämällä, että Georgia ja Ukraina otetaan sen jäseniksi. Nämä päätökset johtivat osaltaan suuriin onnettomuuksiin.

https://www.paavovayrynen.fi/…/donald-trump-etenee-kohti…

Joka tapauksessa Trump ja Putin tarkoittavat juurisyillä tapahtumia, jotka välittömästi edelsivät Venäjän hyökkäystä Ukrainaan 24.2.2022. Donald Trump on sanonut, että olisi pitänyt tehdä ”diili”, jolla sodan syttyminen olisi voitu estää.

Juurisyiden poistaminen on esillä Yhdysvaltain ja Venäjän välisissä keskusteluissa.

Suomessa ja Euroopassa pitäisi ymmärtää, että Donald Trump tavoittelee uutta kansainvälistä järjestystä sekä Eurooppaan että koko maailmaan.

Rauhan palauttaminen Ukrainaan on tämän rakennustyön välttämätön osa.

Sen sijaan, että käynnistettäisiin varustelukilpailu idän ja lännen välillä, Eurooppaan pitäisi luoda kestävä aserajoitus- ja valvontajärjestelmä.

Venäjä on kärsinyt kovasti kolme vuotta kestäneen raskaan sodan aikana. Se haluaa varmasti päästä kehittämään talouttaan ja nostamaan kansan elintasoa. ”Rauhan osingot” ovat tervetulleita.

Myös meillä Suomessa ja muualla Euroopassa sota on aiheuttanut suuria menetyksiä. Meilläkin on tarvetta käyttää varoja elintason nostamiseen ja yhteiskuntien kehittämiseen.

Emme voi tietenkään luottaa siihen, että Venäjä toteuttaisi aseriisuntaan ja -valvontaan liittyvät sitoumuksensa. On varauduttava myös sen varalta, että ajaudutaan uusiin aseellisiin selkkauksiin.

Euroopassa on varauduttava täyttämään se aukko, jonka Yhdysvaltain osittain vetäytyminen meidän maanosastamme synnyttää. Tämä on mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Euroopan ulkopuolisiin velvoitteisiin meidän ei tule Naton puitteissa sitoutua.

Meidän tulee varmistaa Yhdysvaltain sitoutuminen Euroopan turvallisuuteen. ”Eurooppalainen pilari” on rakennettava Naton puitteisiin.

Tämä antaa mahdollisuuden Euroopan unionin kehittämiseen siviili- ja talousvoimana, joka laajentumisen ja laajemman Euroopan yhteistyön kautta voi rakentaa rauhaa ja hyvinvointia koko Eurooppaan.

Suomelle on erityisen tärkeää tukea Yhdysvaltain rauhansuunnitelmaa.

Suomi teki Joe Bidenin presidenttikaudella ratkaisuja, jotka perustuivat käsitykseen, jonka mukaan Venäjä on Yhdysvaltain ja Naton päävihollinen. Liityimme Natoon ja solmimme DCA-sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa.

Kun Yhdysvallat ja Venäjä pyrkivät ja pääsevät ystävällisiin suhteisiin ja tiiviiseen keskinäiseen yhteistyöhön, meidän on tietysti oltava hyvissä väleissä molempien kanssa.

Ukrainassa käytävän sodan päättyminen johtaa Venäjälle asetettujen pakotteitten ja sen meille asettamien vastapakotteiden asteittaiseen poistamiseen. Rauhan palauduttua avautuvat mahdollisuudet talouttamme ja työllisyyttämme vahvistavaan yhteistyöhön.

Suomella on tästä enemmän voitettavaa kuin millään muulla maalla.

Jo neuvottelujen kuluessa Suomen on viisasta aloittaa yhteydenpito Venäjään.

Hyvä alku voisi olla maittemme välisen rajan avaaminen henkilöliikenteelle.

Linkki X:ään: https://x.com/oikeavayrynen/status/1902617870271754636

Linkki US-blogiin: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/…/venajan-kanssa-pitaa…/